Alvar Aalto herättää uudenlaista kiinnostusta –ei tarvitse olla arkkitehti syventyäkseen Aallon arkkitehtuuriin. Virpi Suutarin dokumenttielokuva ja vasta ilmestynyt Petri Laaksosen kirja kertovat arkkitehtipariskunnasta, joka rakensi menestyksellisesti Suomi-brändiä 1930-luvulta 1970-luvulle. Alvar Aalto ei työskennellyt yksin, vaan hänellä oli työparinaan arkkitehtikoulutuksen saanut puoliso, ensin Aino Marsio-Aalto ja tämän kuoltua Elissa Aalto.
Petri Laaksonen, Töölöläinen-lehden toimittaja, on perheellinen mies, joka seuraa aktiivisesti kotikaupunkinsa Helsingin ja munkkiniemeläisenä oman kaupunginosansa tapahtumia. Kolmisen vuotta sitten hän havaitsi naapurustossaan Munkkiniemen Riihitiellä kiinnostavan pikkutalon villiviinin peittämän muurin ja vanhan puuston katveessa. Siitä alkoi tutkimusmatka kameran kanssa ympäri Helsinkiä. Tuloksena oli haastattelusarja ihmisistä ja rakennuksista Aallon perinnön takana. Suurin osa haastatteluista ilmestyi 2018, jolloin Aallon syntymästä oli kulunut 120 vuotta. Tarina kuitenkin jatkui: löytyi lisää haastateltavia, uusia näkökulmia. Syntyi kirja Alvar Aallon jalanjäljillä, joka esittelee Aallon Helsingissä sijaitsevat kohteet Riihitien talosta Finlandiataloon sekä taustoittaa ainutlaatuista Aalto-brändiä hänet tunteneiden henkilöiden ja Aalto-tutkijoiden kautta.
Aiheina ovat mm. Alvar Aallon elämänkumppanit Aino ja Elissa Aalto, Alvar Aalto -säätiön merkitys kulttuuriperinnön vaalimisessa, Aallon byroo työpaikkana, Aallon kansainvälinen toiminta, Aalto kaupunkisuunnittelijana ja viimeisenä vielä Artek, jonka vaikutus näkyy vahvasti suomalaisten arjessa. Haastateltujen joukossa ovat mm. toimitusjohtaja Tommi Lindh, intendentti Mia Hipeli, konservaattori Susanna Pusa ja arkkitehti Jonas Malmberg Alvar Aalto -säätiöstä, ympäristöneuvos Jussi Rautsi ja arkkitehti Vezio Nava Aallon toimiston työntekijöistä. Arkkitehti, professori, Rakennustietosäätiön entinen yliasiamies Matti Rautiola ja tutkija Elina Melgin kertovat Aallon toiminnasta sodan aikana: kansainvälisten suhteiden rakentamisesta ja jälleenrakennuksen haasteista. Artekin roolista kertovat maajohtaja Anja Matilainen ja taiteellinen johtaja Ben af Schultén.
Alvar Aalto -säätiö on ollut tiiviisti mukana projektissa: osallistunut haastatteluihin, toiminut asiantuntijana ja antanut käyttöön laajan kuva- ja leikearkistonsa. Uudet valokuvat kirjaan on ottanut Petri Laaksonen, joka on myös suunnitellut kirjan ulkoasun ja tehnyt taiton. Jussi Rautsin laaja johdantoartikkeli kertoo, miten Aaltojen – Alvarin, Ainon ja Elissan – uraa ja elämää seurattiin lehdistössä 1920-luvulta 1970-luvulle.
Aallon toimisto vastasi aikansa suurimpiin haasteisiin, lähti ratkaisemaan yhteiskunnan tarpeita täydellä yhteiskuntavastuulla. Aallot uudistivat useimmat rakennustyypit: asunnot ja niiden sisustuksen, kirjaston, tehtaan asuntoineen, pandemiasairaalan, koulurakennuksia, liiketiloja, hallintorakennuksia. Paimion parantola rakennettiin aikansa pandemiapotilaille heti sisällissodan jälkeen. Sunilan koko tehdas asuntoalueineen oli yksi Suomen teollisuuden tukijaloista. Työ USA:ssa piti Suomea tunnettuna eurooppalaisena demokratiana. Standardisoidut pientalot ratkaisivat sodanjälkeistä asuntopulaa. Julkiset rakennukset antoivat kaupungin keskustalle arvoa.
“Aallolta itseltään ja hänen puolisoiltaan on paljon opittavaa nykyajan työelämässä ja kodinsuunnittelussa. Aallon toimistossa vallitsi sukupuolten ja ikäryhmien tasa-arvo. Koti, työpaikka ja vapaa-ajan vietto yhdistyivät. Rakennukset muuttuvat, toivottavasti, käyttöratkaisuiltaan Aallon mallin mukaan nykyistä joustavammiksi ja muunneltavammiksi. Rakentamisen terveellisyyden on noustava jälleen lähtökohdaksi kotien ja työpaikkojen rakentamisessa”, sanoo Arkkitehtitoimisto Alvar Aallolla 10 vuotta työskennellyt ja kirjan johdantotekstin kirjoittanut Jussi Rautsi.
Alvar Aallon jalanjäljillä
Petri Laaksonen (toim.)
Johdantoartikkeli: Jussi Rautsi
Esipuhe: Tommi Lindh
Graafinen suunnittelu ja taitto: Petri Laaksonen
239 s. | 235 piirrosta ja valokuvaa | Koko 210 mm × 297 mm, pehmeät taitekannet | Ovh. 33 € (sis. alv.)
ISBN 978-952-267-332-9
Lehdistökappaleet ja kuvat median käyttöön: Kristiina Bergholm, puh. 040-824 0765, kristiina.bergholm@rakennustieto.fi