fbpx

InfraRYLin painetut kirjat Rakennustiedon verkkokaupassa nyt -70 %

InfraRYL uudistuu ja siirtyy kokonaan verkkoon. Myymme sen kunniaksi Rakennustietokaupan InfraRYL-kirjat loppuun -70 % alennuksella. 

Nyt on mahdollisuus hankkia pala rakentamisen historiaa, kun perinteiset painetut kirjat poistuvat käytöstä. 

InfraRYL 2015 -julkaisu sisältää useita vanhentuneita osioita. Ajantasainen tieto on saatavilla InfraRYL-verkkopalvelussa.

Hanki omasi Rakennustietokaupasta »

RTS-ympäristöluokitus suomalaisten kotien ympäristömerkiksi – Online-seminaari 28.10.2021

Aika: Torstai 28.10.2021 klo 8.45–12.00

Kansainvälisen ilmastopaneelin tuoreen arviointiraportin tulokset hätkähdyttivät. Kuluvan vuosikymmenen aikana tehtävät toimenpiteet ovat ilmastonmuutoksen kannalta ratkaisevia.

Asuinrakentamisen ympäristövaikutukset Suomessa ovat merkittävät. Ympäristönäkökulmat painottuvat entistä enemmän myös kuluttajien ostopäätöksissä. Tule kuulemaan, miksi on tärkeää, että kotimme ovat kestäviä ja miten RTS-ympäristöluokitus auttaa ohjaamaan asuinrakennushanketta kestävästi ja ympäristöä vähemmän kuormittavasti. Seminaarissa käsitellään myös asuinrakentamisen ympäristövaikutuksia Suomessa sekä ympäristönäkökulmien painottumista kuluttajien ostopäätöksissä.

Seminaari on kohdennettu ensisijaisesti asuinrakennusten tilaajille, rakennuttajille, rakennusliikkeille, rakennuttajakonsulteille, rakennushankkeissa RTS-luokituksen ohjauksesta vastaaville asiantuntijoille, suunnittelijoille sekä rakennusalan opettajille ja opiskelijoille. Seminaari on avoin myös kaikille rakentamisen kestävyydestä kiinnostuneille henkilöille ja järjestöjen edustajille.

Seminaari on maksuton. Viimeinen ilmoittautumispäivä on 26.10.2021.

ILMOITTAUDU TÄSTÄ »
OHJELMA JA LISÄTIETOJA »

Lausunnolla InfraRYLin luvut 21220 Eristyskerrokset ratarakenteissa ja 21230 Välikerrokset ratarakenteissa

Rakennustietosäätiö RTS pyytää lausuntoja ratarakenteita koskevasta InfraRYLin luvut 21220 ja 21230 käsittelevästä ehdotuksesta. Ehdotus sisältää ratojen eristys- ja välikerrosten rakentamisessa käytettäviä luonnonkivimateriaaleja koskevat muutosehdotukset.

Luonnonkivimateriaalien käytössä ratarakenteissa on ilmennyt ongelmia, joiden johdosta ehdotetut muutokset ovat tarpeellisia. Muutosehdotuksia on edeltänyt taustatyö, koerakentaminen LUIMA-hankkeella ja materiaalitestaus, jotka on tehty LUIMA-hankkeen rahoittamana Tampereen yliopiston toimesta. Valmistelun yhteydessä on käyty vuoropuhelua LUIMA-hankkeen urakoitsijoiden kanssa.

Ehdotukset lukujen 21220 ja 21230 muutoksista ovat olleet kesällä 2021 lausuntokierroksella Väyläviraston toimesta. Tämä Rakennustietosäätiö RTS:n lausuntokierros tarvitaan, jotta luvut voidaan hyväksyä julkaistavaksi InfraRYLissä.

Lausuntoaineisto alla. Lausuntojen viimeinen palautuspäivä on 29.9.2021.

Lisätietoja:
Katja Lehtonen
katja.lehtonen@ytekki.fi

Rakennustietosäätiön toimittamalla riippuvuustarkastelulla kaikki irti RYHTI-hankkeen kehityseuroista

Rakennetun ympäristön tietojärjestelmää tekevässä Ryhti-hankkeessa lähdettiin vuonna 2021 koeponnistamaan uutta lähestymistapaa: riippuvuustarkastelua valtiohallinnon kehitysprojekteille. Haluttiin muodostaa Ryhti-hankkeen riippuvuuskartta eli lintuperspektiivin yleiskuva kehitystyöstä, joka on jo käynnissä muilla hallinnonaloilla. Tarkastelu selvitti, miten Ryhti voi hyödyntää muiden työtä ja mitä se puolestaan voi tarjota muille. Työ oli oivallinen keino uuden yhteistyön luomiselle ja sen avulla saatiin lisätietoja hankkeen vaikutuksista.

Rakennetun ympäristön tiedot koskevat oikeastaan jokaista hallinnonalaa. Rakennetun ympäristön tiedonhallinnan muutoksilla on luonnollisesti vaikutus rakentamislupaprosessin vaiheisiin, mutta näin on myös oikeushallinnon valitusprosesseihin, sähköautojen lataamiseen kuin sote-kiinteistötietoihin.

Riippuvuustarkastelussa käytiin läpi yhdeksän hallinnonalaa* sekä hallinnonalojen virastoja. Työn aikana tunnistettiin yli 50 käynnissä olevaa hanketta, joilla on riippuvuus rakennetun ympäristön tietojen liikkumiseen. Näistä 30 hankkeella on merkittävä riippuvuus Ryhti-hankkeen toteutukseen, joten niiden kanssa tarvitaan yhteisen tahtotilan määrittelyä sekä hanketason suunnitelmien vertailemista.

Lisäksi tunnistettiin, että 29 hankkeessa kehitetään Ryhdin tavoin rakennetun ympäristön tietopääomaa tai järjestelmää näiden ylläpitoon. Kahdeksassa hankkeessa puolestaan kehitetään rakennetun ympäristön lainsäädäntöä tai muuta ohjeistusta, mitä Ryhtikin tekee. Riippuvuustarkastelun sivutuotteena löytyi myös joukko tietotarpeita, joiden ratkaiseminen on erittäin tärkeää arkipäiväisten tehtävien hoidossa esimerkiksi viranomaistyössä.

”Idea juontaa juurensa oikeastaan omasta historiastani ja halusta ymmärtää se klassinen iso kuva”, hanketta koordinoiva Tommi Arola Rakennustietosäätiöstä summaa ideaa. “Olen vetänyt aikaisemmin julkisella sektorilla paljon hankkeita, ja usein hankkeen alkuvaiheessa ei ole mahdollisuutta tarkastella mitä ympärillä tapahtuu. On hedelmällistä, että joku ulkopuolelta tarkastelee erilaisin silmin mihin kehitystilaan hanke aidosti asettuu. Tämä on erittäin ajankohtaista juuri nyt digikehityksen aikakaudella, jotta vältetään päällekkäisiä ratkaisuja, kytketään oikeat ihmiset keskustelemaan ja saadaan ennen kaikkea kehityseuroista kaikki irti.”

”Hanke oli tärkeämpi kuin etukäteen osattiin edes toivoa. Se avasi näkymäämme tarkemmin tietoihin, jotka ovat kauempana YM:n omasta piiristä ja yhteyden kollegoihin, jotka painivat samankaltaisten kysymysten parissa ympäristöministeriön erityisasiantuntija Satu Taskinen kertoo. ”Lämmin kiitos osallistuneille. Saatu tieto perustuu ihmisten väliseen yhteistyöhön, jota ei olisi saatu pelkästään Hankesalkun kaltaisista julkisista tietolähteistä”, neuvotteleva virkamies Minna Perähuhta painottaa.

Kartoituksen havaintoja esiteltiin mukana olleille tahoille elokuussa. ”Malli vaikuttaa hyödylliseltä ja käyttökelpoiselta myös jatkossa. Digihankkeita ei voida tehdä yhden viraston tai hallinnonalan sisällä valtiovarainministeriön johtava asiantuntija Olli-Pekka Rissanen kommentoi. ”On kannustettava, että hankkeet tekevät vastaavia suppeampia tai kattavampia kartoituksia, sillä työ auttaa hahmottamaan vaikutuksia, hankkeet onnistuvat paremmin ja työaikaa voi säästyä tulevaisuudesta”, Rissanen summaa.

*opetus- ja kulttuuri-, liikenne- ja viestintä-, työ- ja elinkeino-, oikeus-, maa- ja metsätalous-, puolustus-, valtiovarain-, ympäristö- sekä sisäministeriö

Uutinen julkaistu alkuperäisenä Ympäristöministeriön verkkopalvelussa uutisena 2.9.2021 (lähde:  https://ym.fi/-/riippuvuustarkastelulla-kaikki-irti-kehityseuroista)

Lisätiedot

Tommi Arola
Tutkimusjohtaja, digitaalinen rakennettu ympäristö
Rakennustietosäätiö
tommi.arola@rakennustieto.fi

Satu Taskinen
erityisasiantuntija
ympäristöministeriö
p. 0295 250 266
etunimi.sukunimi@ym.fi,Linkki toiselle sivustolle huom. sähköpostiosoite muuttuu 6.9.2021 muotoon @gov.fi.

Taidetta rakennettuun ympäristöön!

Rakennustieto on julkaissut päivitetyn ohjekortin RT 103380 Taide rakennushankkeessa. Ohjekortissa käsitellään taidehankkeiden toteuttamista osana rakennushanketta. Ohje sisältää perustiedot taiteen hankinta- ja rahoitustavoista sekä taiteen kytkemisestä rakentamisprosesseihin hankesuunnittelusta teoksen luovutukseen ja ylläpitoon. Ohjeessa kuvataan osapuolien rooleja ja tehtäviä sekä annetaan tietoja taidehankkeiden suunnittelun ja toteutuksen käytännön vaatimuksista. Ohjeen tavoitteena on palvella kaikkia hankkeissa mukana olevia tahoja ja sitä voidaan soveltaa sekä talonrakennus- että infrarakennushankkeisiin.

Ohjekortti liittyy Rakennustiedon ylläpitämään Taide rakentamisessa -sivustoon, joka auttaa mm. rakennushankkeisiin ryhtyviä löytämään taidehankkeille toteuttajia, ja on osa ESR-hanketta Ratkaisumalleja taiteen yhdistämiseksi rakentamiseen.

Pistepilviaineisto suunnittelun lähtötietona ja inventointimallintaminen -ohjekortti julkaistu

Ohjekortissa käsitellään pistepilviaineistojen hyödyntämistä rakennussuunnittelun lähtötietona ja rakennuksen lähtötilanteen mallintamista eli inventointimallintamista. Inventointimallia tarkastellaan korjausrakentamisen näkökulmasta. Ohjekortissa esitellään hankkeen kulku pistepilven tuottamisesta inventointimallintamiseen ja näiden tilaamiseen ja laadunvarmistukseen. Ohjekortti on tarkoitettu tilaajille, inventointimallin tuottajille ja inventointimallin käyttäjille.

Rakennustietomalli Oy:n toimitusjohtajaksi Annina Lehikoinen

Annina Lehikoinen

Rakennustietomalli Oy:n uutena toimitusjohtajana aloittaa DI-arkkitehti Annina Lehikoinen. Hän vastaa uudessa roolissa buildingSMART Finlandin verkostotoiminnasta ja tietomallinnukseen liittyvästä vakiointityöstä, joka on Rakennustietomallin toiminnan päätehtävä.

”Rakennetun ympäristön saumaton digitalisaatio hyödyttää koko yhteiskuntaa, suuntaan suurella innostuksella ja yhteistyöllä sitä kohti. Olen taustaltani yhdyskuntatekniikan DI ja kestävän kehityksen arkkitehti. Olen työskennellyt rakennetun kaupunkiympäristön parissa 14 vuotta ja rakennetun ympäristön kehittämiseen tähtäävä työ yhdessä verkostotoiminnan kanssa on mielestäni paras mahdollinen haaste”, Lehikoinen kertoo.

”Viimeiset kolme vuotta olen ollut Helsingin kaupungilla projektipäällikkönä Kruunusillat-hankkeessa, ja ohjannut siellä tietomallipohjaista suunnittelua. Tähän mennessä urani aikana kokemani kehitys on vielä pientä verrattuna siihen potentiaaliin, joka on vakiointityön mahdollistamassa digitalisaatiossa”, Lehikoinen jatkaa.

Alkuvuodesta perustettu Rakennustietomalli Oy ja keväällä käynnistetty toimitusjohtajan haku ovat osa pidempiaikaista muutosta, jolla tavoitellaan resurssien lisäämistä tietomallivakiointitoimintaan ja buildingSMART-verkoston kasvattamista.

”Anninalla on vahva tausta tietomallitoiminnasta Helsingin kaupungin palveluksesta, ja siten hänellä on erinomaiset lähtökohdat edistää tietomallitoimintaan liittyvää vakiointia koko rakennetun ympäristön alalla”, sanoo Rakennustietomalli Oy:n hallituksen puheenjohtaja Markku Hedman.

Annina aloittaa toimitusjohtajan tehtävässään 1.10.2021

Lisätietoja

Markku Hedman, Rakennustietomalli Oy hallituksen puheenjohtaja
puh. 040 7024884
email. markku.hedman@rakennustieto,fi

Annina Lehikoinen, Rakennustietomalli Oy toimitusjohtaja 1.10.2021 alkaen
email. annina.lehikoinen@gmail.com

Rakennustietomalli Oy on Rakennustietosäätiön omistama yhtiö, jonka tavoitteena on edistää tietomallinnukseen liittyvää vakiointia. Rakennustietomallin yhteydessä toimiva buildingSMART Finland on Suomen merkittävin avoin tietomallintamisen yhteistyöfoorumi. BuildingSMART Finland toimii myös osana laajaa kansainvälistä verkostoa.

Tekniikan tohtori Katja Tähtinen on valittu Rakennustietosäätiön kestävän rakentamisen tutkimusjohtajaksi

Rakennustietosäätiön kestävän rakentamisen tutkimusjohtajana Katja Tähtisen tehtävänä on parantaa turvallisen, terveellisen ja ihmisten hyvinvointia tukevan rakennetun ympäristön toteutumisen edellytyksiä. Tähtinen myös edistää suomalaisen kiinteistö- ja rakentamisalan vihreää siirtymää kehittämällä nykyisiä ja luomalla uusia kestävään rakentamiseen liittyviä Rakennustiedon tietotuotteita ja palveluita.

”Koen, että tässä tehtävässä yhdistyy poikkeuksellisen hienosti tekniikka ja ihminen. Odotan, että tehtävän kautta voin olla edistämässä poikkitieteellisen tutkitun tiedon hyödyntämistä kiinteistö- ja rakentamisalan vihreän siirtymän ratkaisujen kehittämisessä”, kertoo Tähtinen. 

Terveellisyys ja turvallisuus voidaan ottaa huomioon teknisissä ratkaisuissa, mutta ihmisen hyvinvointiin vaikuttavat monet tekijät. Tämän huomioon ottaminen on Tähtisen mukaan entistä laajemmin kiinteistö- ja rakentamisalan kehittämisessä on yksi haastavimmista ja mielenkiintoisimmista tehtävistä.

Tähtinen on aiemmin toiminut tutkijana ja projektipäällikkönä poikkitieteellisissä tutkimus- ja kehittämishankkeissa Työterveyslaitoksella. Tähtisellä on monipuolinen työkokemus erityisesti korjausrakentamiseen, rakennusterveyteen, sisäympäristöihin ja tilojen käyttäjien kokemukseen liittyvistä tehtävistä. 

Tähtinen aloittaa tehtävässään 15.8.2021. 

Ohjekortti asuntoyhtiön korjaushankkeesta uusittu

Ohjekortissa RT 103368 Asuntoyhtiön korjaushanke käydään läpi asuntoyhtiön korjaushankkeen tyypilliset vaiheet lähtien korjaustarpeen toteamisesta ja päätyen korjaustyön vastaanottovaiheeseen. Ohjeessa esitetään hankkeen eri vaiheisiin liittyvät keskeiset toimet ja toimijat sekä käydään läpi asunto-osakeyhtiön korjaushankkeeseen liittyvää päätöksentekoa.

Korjaushankkeiden läpivienti ja onnistuminen vaatii usean osapuolen panosta ja monipuolista osaamista. Isännöitsijän, projektinjohtajan, suunnittelijoiden, urakoitsijoiden, asunto-osakeyhtiön hallituksen ja muiden korjaamiseen osallistuvien on tiedettävä hankkeen vaiheet sekä eri osapuolten tehtävät ja vastuut, jotta hanke onnistuu ja siinä saavutetaan asetetut tavoitteet.

Ohjekortissa esitetään asunto-osakeyhtiön korjaushankkeissa yleisimmän toteutusmallin eli kokonaisurakan periaatteellinen vaiheistus. Ohjetta voidaan soveltaa ja hyödyntää myös muiden kuin asunto-osakeyhtiömuotoisten kiinteistöjen korjaushankkeissa.

Ohjekortti on hyödyllinen isännöitsijöille, projektinjohtajille, urakoitsijoille, suunnittelijoille, asunto-osakeyhtiöiden hallituksille ja muille korjaushankkeisiin osallistuville. RT 103368 Asuntoyhtiön korjaushanke korvaa ohjekortin Asuntoyhtiön korjaushankkeen kulku (RT 18-11004, KH 90-00466 ja LVI 03-10460).

RYL-laatuvaatimukset talonrakentamisen pohjarakennustöille julkaistu

Kesäkuussa 2021 julkaistu uusi MaaRYL tuo infra-alan suunnittelijoille ja urakoitsijoille yhtenäiset laatuvaatimukset talonrakentamisen pohjarakennustöihin ja muihin infrarakentamisen hankkeisiin.

MaaRYL määrittelee talonrakennushankkeissa käytettävät maa-, pohja- ja kalliorakennustöiden sekä piha-alueiden päällysrakenteiden ja yhdyskuntateknisten järjestelmien rakentamisen laatuvaatimukset.

Uusi MaaRYL jäsentyy infra-alan rakennusosapohjaisen nimikkeistön mukaisesti ja sen sisältö on yhteneväinen InfraRYLin kanssa. Sisältö on ajantasaistettu kansainvälisten standardien kanssa.

MaaRYL toimii työselostuksen pohjana ja on yhteensopiva tietomallipohjaisen suunnittelun kanssa. Kun maa-ja pohjarakennustyöt sekä infrarakentamisen hankkeet toteutetaan yhteneväisillä periaatteilla, hankekohtaisesti räätälöidyn suunnittelun ja toteutuksen tarve vähenee sekä alan tuottavuus ja laatu paranevat. Laatuvaatimusten yhtenäistäminen helpottaa tilaamista, suunnittelua, rakentamista ja valvontaa.

MaaRYL on osa Rakennustöiden yleiset laatuvaatimukset RYL-sarjaa, joka määrittää rakennusalalla yleisesti tunnustetun hyvän rakennustavan. RYL tarjoaa käytännön työvälineitä kiinteistö- ja rakentamisalalle hyvän rakennustavan mukaiseen suunnitteluun ja toteutukseen sekä auttaa sopimusten laadinnassa ja tulkinnassa.

Palvelu on tehty yhteiseksi työkaluksi talonrakennushankkeiden tilaajille, rakennuttajille, rakennuttajakonsulteille, suunnittelijoille ja pääurakoitsijoille.

Uusittu MaaRYL on käytettävissä kätevänä verkkopalveluna eikä siitä enää julkaista painettua versiota.

Tilaa MaaRYL-lisenssi osoitteesta tilaukset.rakennustieto.fi