Rakennustieto on julkaissut ohjekortin RT 103552 Yhdyskuntajätteenpolton pohjakuonan käyttö maarakentamisessa. Ohjeessa käsitellään yhdyskuntajätteen poltossa syntyvästä kuonasta jalostetun keinokiviaineksen käyttöä maarakentamisessa. Ohjeessa on myös esitetty tietoja tämän materiaalin ominaisuuksista sekä sille ehdotetut käyttöluokat. Ohje on suunnattu tilaajille, rakennuttajille, suunnittelijoille ja urakoitsijoille sekä kuonakiviaineksen valmistajille.
Yleinen
Rakennusteollisuus ja AVI suosittelevat reaaliaikaisesti päivittyvän sähköisen kemikaaliluettelon käyttöä työmailla
Sekä Rakennusteollisuus että AVI suosittelevat reaaliaikaisesti päivittyvän kemikaaliluettelon käyttöä parantamaan rakennustyömaiden kemikaaliturvallisuutta. On olemassa useita palveluita, joilla voi luoda sähköisen kemikaaliluettelon. Vain RT-urakoitsijan tuotetieto -palvelussa tuotteiden tiedot kerääntyvät samalla kertaa myös luovutusaineistoa, tuotekelpoisuuden todentamista ja hiilijalanjälkitietoja varten.

Rakennustieto kehittää palveluitaan yhdessä kiinteistö- ja rakentamisalan kanssa, jotta ne vastaavat alan tarpeisiin. Elokuussa 2022 Rakennustiedon RT-urakoitsijan tuotetieto -palvelussa julkaistiin uudistettu kemikaaliluettelo, jonka avulla tarvittavat tiedot kerääntyvät kuin itsestään.
”Kun tuotteita lisää tuotekelpoisuuden todentamista tai luovutusaineistoa varten, samalla tiedot tulevat automaattisesti kemikaaliluetteloon työntekijöiden puhelimiin. Nykyään voit muutamassa sekunnissa lisätä vaikka sata työmaan rautakaupasta ostamaa tuotetta palveluun ja kemikaaliluettelo päivittyy reaaliaikaisesti”, sanoo RT-tuotetiedon tiimipäällikkö Teemu Rantanen.
”Kohdekohtaisuus on tärkeä asia niin käytössä olevien kemikaalien kuin kemikaalikohtaisten ensiaputietojen osalta. Yhteisellä rakennustyömaalla tulisi saada kaikkien toimijoiden työmaalla käytettävien kemikaalien käyttöturvallisuustiedot helposti kaikille luettavaksi”, kertoo Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto AVIn ylitarkastaja Janne Hokkanen.
”Kun työmaalle luo RT-urakoitsijan tuotetiedossa julkisen kemikaaliluettelon, palvelu luo QR-koodin. Kun se on kerran luotu, sitä voidaan jakaa työmaalla työntekijöille. QR-koodia voidaan tulostaa työmaalle sinne missä ihmiset liikkuvat, kuten kulkureiteille, työpisteille ja sosiaalitiloihin. Kun puhelimen kameralle näyttää QR-koodia, se tunnistaa koodin, jolloin linkin saa poimittua ja avattua kemikaaliluettelon”, kuvailee Rantanen palvelun kemikaaliluettelon käyttöä.
”Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueiden rakennusalan esimiehet suosittelevat tämänkaltaisen palvelun käyttöä rakennustyömaiden kemikaaliturvallisuutta parannettaessa”, Hokkanen toteaa.
Lisätietoja:
Teemu Rantanen, teemu.rantanen@rakennustieto.fi, p. 040 709 9917
Lue lisää RT-urakoitsijan tuotetiedosta >
Ilmoittaudu RT-urakoitsijan tuotetiedon esittelyihin ja maksuttomiin koulutuksiin >
Lausuntopyyntö RTS 23:4 Infra- ja MaaRYL Betonimurskeiden ja uusiomateriaalien käyttöä koskevien kohtien päivitykset
Rakennustietosäätiö RTS pyytää lausuntoja betonimurskeiden sekä uusiomateriaalien käyttöä koskevien kohtien päivitystä Infra- ja MaaRYLissä käsittelevästä ehdotuksesta. Ehdotus sisältää muutosesitykset seuraaviin Infra- ja MaaRYLin kohtiin:
- 18111 Maapenkereet
- 18330 Lopputäytöt
- 18341 Rakennuksen täytöt (pelkästään MaaRYL)
- 18360 Massanvaihtoon kuuluvat täytöt (InfraRYL), 18361 (MaaRYL)
- 21110 Suodatinkerrokset
- 21210 Jakavat kerrokset
- 21310 Sitomattomat kantavat kerrokset
- 21411 Asfalttipäällysteet
- Liite T18 2017 Sitomattoman kantavan kerroksen ja jakavan kerroksen vaatimukset betonimurskeelle sekä suositukset testaustiheydeksi.
Muutosesityksessä on huomioitu seuraavat asiat:
- MARA-asetus (843/2017) ja sen soveltamisohje
- EEJ-asetus (466/2022) ja sen soveltamisohje
- Kansallinen standardi SFS 5884 ja siinä esitetyt uudet BeM-luokat
- Väyläviraston ohje Uusiomateriaalien käyttö väylärakentamisessa
- Infra- ja MaaRYLissä on lisäksi yhtenäistetty tähän aiheeseen liittyvät sisällöt.
Lausuntoaineisto alla. Lausuntojen viimeinen palautuspäivä on 29.3.2023.
Lisätietoja:
Saara Lehtonen
tuotepäällikkö
saara.lehtonen@rakennustieto.fi
Lausuntopyyntö RTS 23:5 KiinteistöRYL Ulkoalueiden hoito ja kunnossapito
Rakennustietosäätiö RTS pyytää lausuntoja KiinteistöRYLin ulkoalueiden hoitoa ja kunnossapitoa käsittelevän luvun ehdotuksesta. Ulkoalueiden hoitoa ovat muun muassa puhtaanapito, talvikunnossapito ja kasvillisuustyöt. Kunnossapitoa ovat esimerkiksi kasvillisuusalueiden täydennysistutukset, päällysterakenteiden reikien ja paikallisen kulumisen paikkaukset ja alueen varusteiden ja alueen rakenteiden maalaus, korjaus sekä osien uusiminen.
Lausuntoaineisto alla. Lausuntojen viimeinen palautuspäivä on 24.3.2023.
Lisätietoja:
Ilkka Friman
tiimipäällikkö
ilkka.friman@rakennustieto.fi
Pyöreän pöydän keskustelusarja, pöytä II 23.3.2023: Miten saamme KIRA-datan kiertotalouden kiertoradalle?
Aika: 23.3.2023 klo 9.00 – 11.45
Paikka: Lapinlahdenkatu 16, Helsinki / Teams
Pyöreä pöytä II -hybriditilaisuudessa 23.3.2023 keskustellaan siitä, miten tilaaja voi edistää KIRA-alan datan virtaamista.
Liiketaloudellisesti merkityksellinen kiertotalousyhteiskunta ei toteudu ilman datan virtauttamista. Tämän pyöreän pöydän keskustelusarjan tavoitteena on rakentaa KIRA-alalla yhteistä ymmärrystä datan merkityksestä kiertotalouden toteuttamisessa ja tunnistaa KIRA-alan datan virtaamisen pullonkauloja ja niiden poistamiseksi tarvittavia toimenpiteitä. Rakennamme myös kokonaisnäkemystä alalla käynnissä olevista kiertotalouden datakehityshankkeista. Lue lisää ja ilmoittaudu tilaisuuteen!
Rakennusten käytönaikaisten ympäristövaikutusten seuranta helpottuu
Kiinteistöjen omistajien ja käyttäjien on tähän asti ollut työlästä saada tietoa siitä, millaisen jäljen kiinteistön käyttö jättää ympäristöön. A-Insinöörit, Rakennustieto ja SBB kehittävät yhdessä kotimaista luokitustyökalua, joka kertoo käytön ympäristövaikutuksista.

A-Insinöörit, Pohjoismaiden johtava yhteiskunnallisten kiinteistöjen omistaja Samhällsbyggnadsbolaget i Norden (SBB) ja Rakennustieto uudistavat yhdessä käytönaikaista RTS-ympäristöluokitusta. Hankkeessa on mukana viisi SBB:n kiinteistöä Suomessa: Esperin hoivakoti Siuntiossa, Attendon hoivakoti ja Vuoksenniskan koulukeskus Imatralla, Janakkalan lastenkeskus sekä virastorakennus Raahessa. Kiinteistöjen käyttöä koskevien auditointien pohjalta päivitetään RTS-luokituksen vastuullisuuskriteereitä ja kehitetään tilojen ympäristötietoista käyttämistä.
– Vastuullisuuteen kuuluu varmistaa, että rakennus on käyttäjien tarpeiden mukainen ja sitä voi käyttää mahdollisimman ympäristöystävällisesti, kustannustehokkaasti ja pitkään, energia- ja elinkaariasiantuntija Katarina Varteva A-Insinööreistä toteaa.
– Kokemus pilottikohteista osoittaa, että rakennuksen ympäristövaikutuksiin kiinnitetään enemmän huomiota, jos käytössä on veden- ja energiankulutuksen reaaliaikaisen seurannan mahdollistava talotekninen järjestelmä. Kun kulutuksen piikit havaitaan, toiminnan ohjaaminen ympäristöystävällisempään suuntaan on mahdollista.
A-Insinöörit vastaa luokituksen uudistuksesta Rakennustiedon asiantuntijakumppanina. Osana käytönaikaisen toiminnan varmennusta kohteista laadittiin esiselvityshaastattelu ja siellä vierailtiin paikan päällä. Pilottikohteiden auditoinnit valmistuvat helmikuussa. Päivitetty käyttövaiheen RTS-luokitus on tarkoitus julkaista keväällä 2023.
– Rakennamme työkalusta kattavamman, jotta se ohjaa paremmin ympäristön huomioon ottamiseen. Tavoitteena on, että myös käyttäjät tuntevat luokituksen tulevaisuudessa entistä paremmin, toteaa tuotepäällikkö Petri Jaarto Rakennustiedosta.
Tavoitteena on, että myös käyttäjät tuntevat luokituksen
RTS-ympäristöluokituksen uudistamiselle on kysyntää, sillä energiakriisi, ilmastonmuutos ja kustannusten nousu vaativat kiinteistöjen omistajilta ja hallinnoijilta entistä monipuolisempaa tietoa siitä, millaisen jäljen rakennus ja sen käyttö jättävät ympäristöön.
Käytönaikainen RTS-ympäristöluokitus ohjaa energiatehokkuuden, esteettömyyden ja turvallisuuden parantamiseen sekä hiilijalanjäljen pienentämiseen. Se antaa tietoa myös muun muassa jätteiden kierrätyksen, kosteudenhallinnan ja käyttöasteen ympäristövaikutuksista. Esimerkiksi koulujen ja päiväkotien ympäristöluokitusta parantaa, jos tilat ovat aktiivikäytössä myös iltaisin ja kesäisin.
– Luokitus on hyvä ja käytännöllinen keino kirittää kiinteistön omistajien ja vuokralaisten ympäristövastuuta. Todennetut myönteiset ympäristövaikutukset ovat kiinteistön omistajalle erottautumistekijä. Myös käyttäjät edellyttävät nykyään entistä kattavampaa tietoa rakennuksen ympäristövaikutuksista, kehitysjohtaja Marko Määttä SBB:stä sanoo.
SBB:llä on eri puolilla Suomea 200 eri-ikäistä yhteiskunnallista kiinteistöä päiväkodeista ja kouluista erityisasumiseen ja hoivakoteihin. Sen asiakkaita ovat etenkin kaupungit ja kunnat.
– Suomalainen luokitusstandardi vastaa kansainvälisiä sertifikaatteja paremmin kiinteistöjen omistajien ja käyttäjien arkisiin tarpeisiin. Kansainväliset sertifioinnit ovat yksittäisille hoiva- ja päiväkodeille usein liian kalliita.
SBB:n visio on olla ympäristöpositiivinen koko arvoketjussa vuoteen 2030 mennessä ja se pyrkii parantamaan esimerkiksi energiatehokkuuttaan nimenomaan dataan perustuvalla kehittämisellä. Ympäristöluokitus ohjaa kiinteistöjen käyttöä, huoltoa ja omistamista luontevasti kestävämpään suuntaan.
– Se on tehokas käytännön työkalu kiinteistöjen ylläpidosta vastaaville henkilöille. Kun sertifiointi paljastaa puutteita ja mahdollisia parannustoimenpiteitä rakennuksen käytössä, huollossa tai kunnossapidossa, ylläpitoa on mahdollista kehittää ja skaalata koskemaan myös muuta kuin sertifikaatissa arvioitua toimintaa, Määttä sanoo.
RTS-ympäristöluokitus on kansallinen, viisiportainen luokitusstandardi, jota ylläpitää ja auditoi Rakennustieto. Kansainvälisiä vaihtoehtoja kiinteistöjen ympäristöluokitukselle ovat LEED ja Breeam.
Lisätiedot:
Katarina Varteva, energia- ja elinkaariasiantuntija, A-Insinöörit
puh. 040 660 2990
katarina.varteva@ains.fi
Petri Jaarto, tuotepäällikkö, Rakennustieto
Puh. 040 594 1964
petri.jaarto@rakennustieto.fi
Marko Määttä, kehitysjohtaja, SBB
Puh. 040 356 8520
marko.maatta@sbbnorden.fi
Virtuaalinen aamukahvi 10.3.2023: RYLit osana urakkasopimusasiakirjoja
Aika: 10.3.2023 klo 9.00 – 9.45
Paikka: Teams
Hankkeessa RYL astuu voimaan velvoittavana sopimusehtona, kun RYLiä on sovittu käytettävän osana suunnitelma-asiakirjoja. Tule kuulemaan, miten RYL vaikuttaa suunnitteluun, tarjouslaskentaan ja tuotantoon. Kerromme miten MaaRYL, TalotekniikkaRYL, KiinteistöRYL ja KorjausRYL päivittyvät nykyisin vuosittain. Nämä RYLit ovat käytettävissä RYL-verkkopalvelusta, jonka käyttöä lyhyesti demoamme. RYLejä ei julkaista enää kirjoina! Kuulet myös juuri käynnistyneestä RunkoRYLin ja SisäRYLin uusintatyöstä.
Lue lisää ja ilmoittaudu tilaisuuteen »
RTS-ympäristöluokitus avuksi vihreän rahoituksen hakemisessa
RTS-ympäristöluokitusta tavoitteleva kohde voi nyt hakea Danske Bankin vihreää rahoitusta. Kriteerinä hankkeelle on kolmen tähden tason saavuttaminen. Vihreät lainat on tarkoitettu rahoittamaan yritysten hankkeita, joilla on selkeä ympäristövaikutus, kuten energiatehokkaita rakennushankkeita tai uusiutuvaa energiantuotantoa.
”Kiinteistö- ja rakentamisalan uudistaminen ja sen kestävän kasvun tukeminen ovat Rakennustiedon toiminnan keskiössä. Ne ovat edellytyksinä toimivalle, turvalliselle ja kestävälle rakennetulle ympäristölle. Hankkeen ohjaamisessa RTS-ympäristöluokituksen avulla on monia etuja: rakennushankkeen kosteudenhallinta on tehokasta, energiatehokkuus parempi ja hiilijalanjälki pienempi kuin keskimäärin. Sisäilmaolosuhteet ovat hallinnassa ja rakennuksen elinkaaren kustannukset ovat hallinnassa”, kertoo Rakennustiedon ympäristöpalveluiden tiimipäällikkö Jessica Karhu.
RTS-ympäristöluokitus ohjaa ympäristövastuulliseen ja elinkaaren huomioivaan rakentamiseen Suomen oloihin kehitettyä ympäristöluokitusjärjestelmää hyödyntäen. Se on rakennusalan yhdessä kehittämä luokitusjärjestelmä, jossa huomioidaan suomalaiset olosuhteet, lainsäädäntö ja kiinteistökannan monipuolisuus. Ympäristöluokitellun hankkeen tunnistaa RTS-ympäristöluokitus merkistä. Hankkeelle on tehty kolmannen osapuolen puolueeton tarkastus ja hanke täyttää sille asetetut vaatimukset.
”Yritysten rahoituskeskusteluissa korostuu nykyisin rahoituksen kestävyys. Monet asiakkaamme ovat hyvin ympäristötietoisia ja haluavat ottaa sekä vastuullisuus- että kestävän kehityksen näkökulmat huomioon rahoitusvalintoja tehdessään – etenkin tässä maailmantilanteessa. Meille pankkina on tärkeää, että voimme tukea asiakkaitamme heidän vihreässä siirtymässään ja olla osaltamme mukana auttamassa heitä kohti vastuullisempaa liiketoimintaa”, kertoo Elina Fogelholm Danske Bankin yritysasiakkaista vastaava johtaja.
Vihreällä lainalla rahoitetaan hankkeita, joilla on selkeä positiivinen vaikutus ympäristöön ja jotka edistävät siirtymää vähähiiliseen ja kestävämpään talouteen. Rahoitettavien hankkeiden tulee täyttää Danske Bankin vihreän rahoituksen viitekehyksen kriteerit (Danske Bank Green Finance Framework). Vihreän rahoituksen viitekehys noudattaa alan kansainvälisiä standardeja ja se on kolmannen osapuolen varmentama.
Rakennustieto Oy pyrkii omalta osaltaan edistämään kestävää kehitystä. Rakennustiedon palvelut edistävät toimivan, turvallisen, vähähiilisen ja kestävän rakennetun ympäristön toteuttamista ja ylläpitoa. Rakennustieto palvelee kiinteistö- ja rakentamisalan toimijoita tietopalvelukumppanina, ja se on kehittänyt uusia monimuotoisia digitaalisia palveluita tuotetiedon hallintaan ja ympäristöpalveluihin. Rakennustieto Oy:n omistaa Rakennustietosäätiö RTS sr.
Kaupunki 3.0 -hanke luo perustaa ja näkymää rakennetun ympäristön energiaoptimoinnin dataekosysteemille
Ajankohtainen energiakriisi, rakennusten korjaustarve ja vihreä siirtymä aiheuttavat muutospainetta rakennetussa ympäristössä, liikenteessä ja energia-alalla. Kuluttajille ja kiinteistönomistajille on tärkeää löytää uusia energiatehokkuutta parantavia ratkaisuja. Kiinteistö- ja rakentamisala vastaa noin 35 prosentista energian kokonaiskulutuksesta Suomessa, kun mukaan lasketaan myös asumisesta koituva kulutus. Energiatehokkuuden parantaminen on systeeminen haaste, jonka ratkaiseminen edellyttää dataohjautuvuutta ja toimialarajat ylittävää yhteistyötä.
Rakennustietosäätiö RTS sr on käynnistänyt yhteistyössä Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran kanssa Kaupunki 3.0 -hankkeen, jossa kootaan perusta datan jakamiseen keskittyvälle yhteistyöverkostolle eli dataekosysteemille. Dataekosysteemissä luodaan energiaoptimoinnin ratkaisuja rakennettuun ympäristöön yli yritys- ja toimialarajojen. Visiona on kehittää kaupungissa tai seutualueella energiamukautuvia järjestelyjä, joissa dataa hyödyntämällä rakennukset, asuinalueet, liikennevälineet ja ihmiset toimivat energiaoptimoidusti.
”Energiaoptimointi tuo kasvavan paineen eri rakennetun ympäristön järjestelmien yhteistoiminnalle, jonka vuoksi datan virtaus ja yhteentoimivuus ovat keskeisiä yhteistyöaiheita. Rakennuksen sisällä yhteentoimivaksi systeemiksi on voitava kytkeä talotekniikka, energian tuotantojärjestelmät ja sähköautojen lataus. Tulevaisuudessa yksittäinen rakennus kytkeytyy myös lähiympäristöönsä esimerkiksi energiayhteisön kautta. Haluamme tutkia nämä käyttötapauksien kautta ja koota valmiudet dataekosteemille. ”, kuvaa hankkeesta vastaava tutkimusjohtaja Tommi Arola Rakennustietosäätiöstä.
Pilottikohteena rakennuksen energiaoptimoinnin käyttötapaukset ja yhteiset dataratkaisut
Hankkeessa kehitetään esimerkkirakennuksen avulla datapohjaista energiaoptimointia ja sitä, miten rakennus kytkeytyy kaupunkiverkostoon, esimerkiksi kehittyviin energiajärjestelmiin ja tuotantotapoihin. Hankkeessa kartoitetaan rakennetun ympäristön, liikenne- ja energiatoimialoja ylittävän dataekosysteemin perusta. Tätä varten tunnistetaan yli toimialarajojen yritysten datan käytön mahdollisuuksia, datatarpeita, tarvittavaa osaamista sekä liiketoimintahyötyjä verkostomaisesta yhteistyöstä.
“Hankkeessa pilotoidaan avoimia datalähteitä yhdistävää digitaalista näkymää, jossa voidaan tarkastella esimerkkirakennuksen ominaisuuksia energiaoptimoinnin parantamiseksi. Tämä visuaalinen työkalu helpottaa käyttötapausten löytämistä ja ideointia tuomalla yhteen kiinteistön omistajan, sijoittajan ja asujan näkökulmat”, kertoo tutkimusjohtaja Arola.
Määritämme lisäksi tutkimus- ja kehitysaihiot, joilla toimialarajat ylittävää energiaoptimoinnin dataekosysteemiä voidaan lähteä rakentamaan. Hankkeen on tarkoitus luoda myös pohjaa käytännön energiaoptimoinnin kehitykselle osana rakennuksen peruskorjausta niin, että korjausrakentamiseen voidaan yhdistää tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa.
Energiaoptimoinnin avulla kohti toimialat ylittävää datayhteistyötä
Kun rakennusten omat ja niitä ympäröivät energiajärjestelmät sekä tuotantotavat kytkeytyvät toisiinsa yhä vahvemmin, tarvitaan tehokkaampaa datan liikkumista ja standardointia yhteistyössä yli toimialarajojen. Jo nyt teknologioita, kuten tekoälyä ja data-analytiikkaa, virtuaalitodellisuuksia ja datamalleja voitaisiin valjastaa avuksi kiinteistöjen ja asuinalueiden energiaoptimoitujen ratkaisujen sovittamiseksi yhteen.
”Datan tehokkaammalla yhteiskäytöllä voimme vastata yhteiskuntiemme suuriin muutoshaasteisiin, ja energiaoptimoinnin parantaminen datan avulla on tästä hyvä esimerkki. Pilotin tarkoitus on dataohjautuvuuden vahvistamisen rinnalla myös kerätä oppeja ekosysteemisen työskentelytavan mahdollisuuksista kiinteistö- ja energia-aloilla. Samalla teemme näkyväksi, mitä dataa on saatavilla ja mitä hyödyllisiä käyttökohteita sillä voisi olla. Kaupunki 3.0 -hanke kirittää osaltaan digitaalista ja vihreää siirtymää Suomessa ja yhteisten datainfrastruktuurien kehittymistä”, toteaa johtava asiantuntija Taru Rastas Sitrasta. Sitra rahoittaa ja ohjaa hanketta sekä avustaa toimijoiden välisen yhteistyön rakentumista.
Lisätietoja
Rakennustietosäätiö
Tommi Arola, tutkimusjohtaja, digitaalinen rakennettu ympäristö
Rakennustietosäätiö RTS sr on rakennusalan puolueeton vaikuttaja ja Rakennustiedon omistajayhteisö, joka vastaa yhteisön rakennusalaan liittyvästä tutkimus- ja kehitystoiminnasta sekä huolehtii yhteiskuntasuhteista.
Sitra
Taru Rastas, johtava asiantuntija, reilu datatalous
Sitra on aktiivinen tulevaisuuden tekijä, joka tutkii, selvittää ja ottaa kumppanit eri sektoreilta mukaan ennakkoluulottomiin kokeiluihin ja uudistuksiin. Tulevaisuustyön tähtäimessä on Suomi, joka menestyy kestävän hyvinvoinnin edelläkävijänä.
Rakennuksen kosteus- ja mikrobivaurioita käsittelevät ohjekortit julkaistu
Rakennustieto on julkaissut ohjekortit RT 103528 Rakennuksen kosteus- ja mikrobivauriot. Yleistä ja RT 103529 Rakennuksen kosteus- ja mikrobivauriot. Korjausrakentaminen.
Ohjekortissa RT 103528 Rakennuksen kosteus- ja mikrobivauriot. Yleistä käsitellään kosteuden siirtymismuodot ja kosteuden sitoutumista rakenteisiin sekä mikrobien kasvun ja vaurioiden edellytyksiä, tunnusmerkkejä ja toteamista.
Ohjekortissa RT 103529 Rakennuksen kosteus- ja mikrobivauriot. Korjausrakentaminen käsitellään kosteus- ja mikrobivaurioihin liittyvää korjaushanketta. Ohjeessa esitetään korjaushankkeen lähtötietojen hankkimista arvioiden ja tutkimusten avulla. Lisäksi käsitellään mm. korjaushankkeen vaiheet, hankkeessa tarvittavaa asiantuntemusta ja työmaa-aikaista laadunvarmistusta.
Ohjeet ovat hyödyllisiä kaikille rakennus- ja kiinteistöalan toimijoille, jotka tarvitsevat perustietoa kosteus- ja mikrobivaurioista ja niiden korjaamisesta.