fbpx

Laadukas infra syntyy koko ketjun yhteistyöllä

Infrarakentaminen kohtaa lähitulevaisuudessa uudenlaisia haasteita. Kaupungistuminen, väestön ikääntyminen, yleiset tehokkuusvaatimukset ja kustannuspaineet luovat infra-alalle uusia vaatimuksia. DI Olli-Pekka Aalto on koonnut uutuuskirjaansa Infarakentamisen laatu onnistuneen nykyaikaisen infrahankkeen edellytykset.

Merkittävä viime aikojen muutos on, että infran eli katujen, siltojen ja puistojen käyttäjät nähdään asiakkaina. Olli-Pekka Aalto kertoo kirjassaan, miten laadun toteutuminen varmistetaan infrahankkeen eri vaiheissa. Infrahankkeen hyvä lopputulos edellyttää toimivaa suunnittelu- ja rakennusprosessia, jossa kaikki osapuolet – rakennuttaja, suunnittelijat, urakoitsijat, materiaalitoimittajat, viranomaiset ja poliitikot – toimivat yhteistyössä.

”Aloittaessani 2017 projektinjohtajana Helsingin kaupungin Liikenne- ja katusuunnittelussa halusin oppia ymmärtämään uutta toimintaympäristöä. Huomasin, että useimpien ammattilaisten osaaminen ja tietämys oli sangen segmentoitunutta siten, että omat asiat tiedetään hyvin, mutta kokonaisuuksien hahmottaminen on hyvinkin haastavaa. Oli selvitettävä, miten hankkeet toteutuvat, mitä hanketta koskevia päätöksiä tehdään missäkin vaiheessa, ketkä niitä tekevät ja mistä maastoon ilmestyvien rakenteiden laatu todellisuudessa muodostuu”, Aalto kirjoittaa.

Kirja sopii käsikirjaksi infrahankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen sekä oppikirjaksi infra-alan opiskelijoille.

Diplomi-insinööri Olli-Pekka Aalto (s. 1985) on työskennellyt siltojen ja infran taitorakenteiden parissa vuodesta 2009. Siltoja ja muita rakenteita on toteutettu maanteille, rauta- ja raitioteille, teollisuusalueille, kaduille, puistoihin sekä yksityisteille. Aalto toimii nykyisin Helsingin kaupungin Liikenne- ja katusuunnittelussa projektijohtajana.

Infrarakentamisen laatu
Tekijä: Olli-Pekka Aalto
Kustantaja: Rakennustieto Oy
183 s. | 53 piirrosta ja valokuvaa | Koko 150 mm × 250 mm, pehmeät kannet | Ovh. 55 € (sis. alv.)

ISBN 978-952-267-329-9
ISBN 978-952-267-390-9 (e-kirja)

Lehdistökappaleet ja kuvat median käyttöön:
Kristiina Bergholm, puh. 040-824 0765, kristiina.bergholm@rakennustieto.fi

Apoli2020-ohjelmaehdotus esittää arkkitehtuurin keinoja vaikuttaa yhteiskunnan muutoksiin

Rakennustietosäätiö RTS sr on ollut mukana uuden arkkitehtuuripoliittisen ohjelman työryhmässä. Ohjelma antaa suuntaviivoja suomalaiselle arkkitehtuurille ja rakennetulle ympäristölle ilmastonmuutoksen, väestön ikääntymisen, kaupungistumisen, uusien teknologioiden ja kansainvälistymisen tuomiin haasteisiin.  

Arkkitehtuuripoliittista ohjelmaa vuodesta 2019 lähtien valmistellut työryhmä luovutti ehdotuksen uudeksi arkkitehtuuripoliittiseksi ohjelmaksi tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikolle ja ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkoselle 12. tammikuuta.  

Ohjelmalla halutaan muun muassa lisätä rakennusten joustavaa käyttöä, luoda kriteerit asuntorakentamisen laadulle sekä kasvattaa arkkitehtuurin ja kulttuuriympäristön arvostusta.  

”Tavoitteena on vahvistaa rakennettuun ympäristöön vaikuttavien toimijoiden keskinäistä yhteistyötä. Sitä tarvitaan luomaan Suomeen rakennuskulttuuria, joka vahvistaa taloutta kestävästi, tarjoaa ratkaisuja kansainvälisiin kysymyksiin ja antaa mahdollisuuksia jokaiselle ihmiselle elää hyvässä ja miellyttävässä ympäristössä”, ministeri Saarikko kuvasi. 

Ohjelmaehdotus Kohti kestävää arkkitehtuuria käsittelee viittä pääteemaa: ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja osallisuus, talous ja kansainvälisyys, merkitys ja identiteetti sekä koulutus ja tutkimus. 

Apoli2020-työryhmässä on ollut mukana edustajia ministeriöistä, virastoista, kunnista, järjestöistä ja koulutuksen toimijoista sekä arkkitehtien ammattikunnasta. Rakennustietosäätiön vastuu jatkuu arkkitehtuuripoliittisen ohjelman useiden toimenpiteiden toteuttajatahona. 

Ohjelmaehdotus lähetetään seuraavaksi lausuntokierrokselle, jonka pohjalta viimeistellään lopullinen ohjelma.  

Lue ohjelmaehdotus Opetus- ja kulttuuriministeriön hankesivuilta 

Suorin tie hyvään rakennustapaan -webinaarisarja

Rakennustiedon tietoiskusarja Suorin tie hyvään rakennustapaan joka perjantai klo 9.30-10.15. Maksuttomissa tietoiskuissa käsitellään ajankohtaisia aiheita sekä Rakennustiedon uusia sisältöjä.

Marras- ja joulukuun webinaareissa käsitellään talotekniikan laadunvarmistusta, pääsuunnittelijan tehtäviä ja vastuita, ilmastotietoista suunnittelua rakentamisessa sekä uusia elinkaari- ja PPP-asiakirjoja.

Suorin tie hyvään rakennustapaan -webinaarisarja

27.11.2020 klo 9.30-10.15
osa 5: Pääsuunnittelijan tehtävät ja vastuut – Pääsuunnittelun tehtäväluettelo -ohjekortti on päivitetty
Ilmoittaudu >

4.12.2020 klo 9.30-10.15
osa 6: Ilmastotietoinen suunnittelu rakentamisessa – uudet Ilmastokortit julkaistu
Ilmoittaudu >

11.12.2020 klo 9.30-10.15
osa 7: Hankkeen johtamisen työkalut kehittyvät – uudet elinkaari- ja PPP-asiakirjat julkaistu
Ilmoittaudu >

30.10.2020 klo 9.30-10.15
osa 1: Miten varmistat kiinteistösi digitaalisen turvallisuuden – uudet Rakennusten digitaalinen turvallisuus -ohjekortit julkaistu

6.11.2020 klo 9.30-10.15
osa 2: Laadukkaat henkilöstötilat edistävät työmatkaliikuntaa – uudet Henkilöstötilat ohjekortti julkaistu

13.11.2020 klo 9.30-10.15
osa 3: Viemäreiden sisäpuolinen saneeraus – vaihtoehto perinteiselle putkiremontille – Kiinteistöviemäreiden sisäpuolinen saneeraus ohjekortti julkaistu

20.11.2020 klo 9.30-10.15
osa 4: Varmista taloteknisten järjestelmien laatu ja toimivuus – Talotekniikan laadunvarmistus- ja vastaanottomenettely ohjekorttien sisältö

Lisätietoja:
Anneka Palm
Tiiminvetäjä myynti ja asiakaspalvelu
puh. 040 4577651
anneka.palm@rakennustieto.fi

Rakennustietosäätiön stipendit 2020

Rakennustietosäätiö RTS julistaa haettavaksi kolme stipendiä, á 8000 €, yhdyskuntasuunnittelua, yhdyskuntarakentamista, arkkitehtuuria, rakennustekniikkaa, talotekniikkaa tai kiinteistönhallintaa käsittelevien diplomitöiden tai amk-opinnäytetöiden tekemiseen. Stipendit on tarkoitettu myös tuotteistamisen ja palveluliiketoiminnan, e-liiketoiminnan sekä IT-alan opiskelijoille. Arvostamme monialaista ja poikkitieteellistä lähestymistapaa.

Vuoden 2020 stipendivalinnoissa suositaan erityisesti töitä, jotka liittyvät seuraaviin aiheisiin:

  • Asuntorakentamisen laatua koskevan kriteeristön luominen
  • Toimistojen tilaratkaisut, muuntojoustavuus ja uudet käyttötarkoitukset
  • Modulaarinen rakentaminen
  • Rakennusten kyberturvallisuus ja kiinteistöjohtaminen

Lisätiedot >

Rakennustietosäätiö RTS:n kultaiset ansiomerkit 2020

Rakennustietosäätiö RTS jakaa vuosittain kultaisia ansiomerkkejä henkilöille, jotka ovat vaikuttaneet säätiön toimintaan huomattavalla tavalla.

RTS:n hallitus päätti myöntää tänä vuonna kuusi kultaista ansiomerkkiä seuraaville henkilöille:

  • nro 159 projektipäällikkö Juho Kess, RAKLI ry
  • nro 160 johtava asiantuntija Juha Liukas, Sitowise Oy
  • nro 161 kehitysjohtaja Ilkka Romo, Skanska Oy
  • nro 162 projektipäällikkö Heta Timonen, Rakennustieto Oy
  • nro 163 projektipäällikkö Sari Ruohonen, Rakennustieto Oy
  • nro 164 asiakaspalveluvastaava Lea Kaislasuo, Rakennustieto Oy

Rakennustietosäätiö RTS sr on yksityinen säätiö, jonka 55 taustaorganisaatiota edustavat koko Suomen kiinteistö- ja rakentamisalaa. RTS:n tarkoituksena on edistää sekä hyvää kaavoitus- ja rakennustapaa että hyvää kiinteistönpitotapaa.

Pietilä-palkinto arkkitehti, puuseppä Lars-Erik Mattilalle

Vuoden 2020 Pietilä-palkinto on myönnetty 9.10.2020 Architecture and Cities in Transition-seminaarissa arkkitehti, puuseppä Lars-Erik Mattilalle. Seminaari on yksi Tampereen design- ja arkkitehtuuriviikon päätapahtumista. Pietilä-palkinnon myöntää Rakennustietosäätiö RTS:n hallitus nuorelle arkkitehdille tunnustuksena merkittävästä työstä arkkitehtuurin uudistamiseksi.

Lars-Erik Mattila (s. 1982) valmistui arkkitehdiksi Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun arkkitehtuurin laitokselta joulukuussa 2014. Mattilan diplomityö otsikolla ”Tulevaisuuden kerrostalo” oli ansiokas ja huollella laadittu ehdotus kestävän rakentamisen periaatteiden mukaiseksi tyyppikerrostaloksi. Sumeilemattoman radikaaliksi luonnehdittu diplomityö kiteytti suunnitelman muodossa tekijänsä manifestin: ”Rakennusten tulee olla yksinkertaisia, ylläpidettäviä ja ympäristölle haitattomia″.

Valmistuttuaan Mattila on toiminut Suoja ry:ssä, jonka tarkoituksena on ratkaista rakennusten ja rakennetun ympäristön perustavanlaatuisia ekologisia, kansanterveydellisiä ja kansantaloudellisia ongelmia ja samalla uudistaa rakennustekniikkaa ja -taidetta. Hän on kirjoituksillaan, puheenvuoroillaan ja suunnitelmillaan kiteyttänyt ilmastotietoisen sukupolven vilpittömän ja lujan sitoutumisen kestävämpään rakentamiseen – ja toisaalta arkkitehtikunnan tyytymättömyyden teknillistyvään ja monimutkaistuvaan rakentamistapaan. Mattilan puheenvuorot ovat nostaneet esille myös kysymyksen siitä, mitkä ovat arkkitehdin mahdollisuudet vaikuttaa käytettäviin rakenteisiin ja rakennustapaan. Näkemykset herättävät vastakaikua niin ammattilaisten kuin rakennusten käyttäjienkin keskuudessa.

Pietilä-palkinnon palkintolautakuntaan kuuluivat RTS:n hallituksen edustajina arkkitehti Teemu Hirvilammi ja professori Kimmo Lylykangas sekä edustajiston edustajana yliarkkitehti Vesa Ijäs. Palkinnon suuruus on 10.000 €.

Rakennustiedon 50-vuotisjuhlarahaston säätiön hallitus on perustanut Pietilä-palkinnon 20.2.1992. Palkinto myönnetään Reima Pietilän rahastosta. Joka toinen vuosi myönnettävä Pietilä-palkinto on tunnustus merkittävästä työstä arkkitehtuurin uudistamiseksi. Palkinto myönnetään nuorelle arkkitehdille tai hänen ryhmälleen.

Rakennustiedon verkkopalveluiden käyttömaksujen muutos 2021

Rakennustieto Oy korottaa verkkopalveluidensa käyttömaksuja 1,9 %. Korotus astuu voimaan Rakennustieto Oy:n verkkopalveluiden yleisten sopimusehtojen mukaisesti 1.1.2021.

Korotus johtuu yleisestä kustannustason noususta sekä palvelun tuotantokustannusten noususta.

Korotus koskee myös Rakennustieto Oy:n julkaisusopimuksia ja perustuu julkaisusopimuksen ehtoihin.

Jos teillä on kysyttävää verkkopalveluiden maksuista tai Rakennustiedon palveluista yleensä, olettehan yhteydessä asiakaspalveluun.

Rakennustiedon asiakaspalvelu
p. 029 309 3100, asiakaspalvelu@rakennustieto.fi
avoinna arkisin klo 8.30 – 16.00

Alvar Aalto Churches päättää Aalto-trilogian

Arkkitehti Sirkkaliisa Jetsosen ja valokuvaaja Jari Jetsosen Alvar Aalto Churches päättää perusteellisen Aalto-trilogian, jonka kaksi ensimmäistä osaa Alvar Aalto Homes ja Alvar Aalto Libraries ilmestyivät 2018. Trilogiassa Aalto on nimenomaan kansainvälinen arkkitehti, jonka suunnittelemat rakennukset tunnettiin laajalti jo 1930-luvulta alkaen. Monet niistä sijaitsevat ulkomailla: muuan muassa Yhdysvalloissa, Ranskassa, Saksassa ja Italiassa. Jetsoset ovat matkustaneet Aallon kohteiden perässä lähes 40 vuoden ajan ja tallentaneet vaikutteitaan – Sirkkaliisa Jetsonen tutkijan tekstein ja Jari Jetsonen valokuvin. Näistä tutkimusmatkoista on syntynyt useita kirjoja, luentosarjoja ja työpajoja.

Alvar Aalto Churches -kirjassa esitellään kaikki 14 toteutunutta Aallon suunnittelemaa kirkkorakennusta ja seurakuntakeskusta Suomesta, Saksasta ja Italiasta 1920-luvulta 1970-luvulle. Varhaisimmat kohteet 1920-luvulta ovat Kauhajärven kellotorni ja neljä restaurointikohdetta. Restaurointikohteet Viitasaaren, Anttolan, Pylkönmäen ja Korpilahden kirkot kertovat Aallon uran alkuvuosista ja ovat vähemmän tunnettuja mutta kiinnostavia tutustumiskohteita Aallon arkkitehtuurista kiinnostuneille. Ensimmäinen toteutunut kirkkorakennus on Muuramen klassistinen, italialaisvaikutteinen kirkko 1920-luvun lopulta. Seuraava Aallon suunnittelema kirkko valmistui vasta 1950-luvun lopulla – ikoninen Vuoksenniskan Kolmen ristin kirkko, joka aloitti Aallon kirkkojen sarjan. Kahdenkymmenen vuoden aikana Aallon suunnittelemia kirkkoja ja seurakuntakeskuksia rakennettiin Seinäjoelle, Alajärvelle ja Lahteen, Saksaan Wolfsburgiin sekä Italiaan Riola di Vergatoon.

Jari Jetsosen valokuvat, joista suurin osa on tätä kirjaa varten otettuja, Aallon piirustukset ja vanhat mustavalkovalokuvat tuovat esiin kirkkojen juhlallisen ja kuitenkin intiimin tunnelman: suurimmaksi osaksi vaaleaksi rapatut kirkkorakennukset korkeine kellotorneineen erottuvat maisemasta puhtaan kauniina. Sirkkaliisa Jetsosen selkeät ja tiiviit kohde-esittelyt antavat yleiskäsityksen kustakin kirkkorakennuksesta. Professori, arkkitehti Simo Paavilaisen syvällinen, huolellisesti laadittu tutkielma Aallon toteutumattomista kirkkosuunnitelmista tuo esiin tämän pitkän ja monipuolisen uran kirkkojen suunnittelijana 1920-luvulta alkaen. Kirjan esipuheessa akateemikko, arkkitehti Juha Leiviskä kertoo koskettavasti, miten hän on kokenut Aallon kirkkoarkkitehtuurin: ”Minulta on usein kysytty: Mitä on valo? En tiedä. Jonkinlainen käsitys minulla on siitä, miten valo käyttäytyy, miten valo saadaan väreilemään. Esimerkiksi Vuoksenniskan kirkossa päivänvalo tulee useasta suunnasta, yhdestä lämmintä valoa, toisesta viileää. Tilat on muotoiltu niin, että syntyy heijastuksia ja heijastuksen heijastuksia, jälkiheijastuksia. Vuoksenniskalla valo väreilee… Myös musiikkiakustiikassa on tärkeää kaiku ja jälkikaiku. Olen joskus otollisissa olosuhteissa huomannut, että musiikki saa salin ilman väreilemään niin, että sen näkee.”

Alvar Aalto Churches
Jari Jetsonen ja Sirkkaliisa Jetsonen
Johdantoartikkeli: Simo Paavilainen
Esipuhe: Juha Leiviskä
Käännös suomesta englanniksi: Gareth Griffiths ja Kristina Kölhi
Graafinen suunnittelu ja taitto: Laura Lehtinen
279 s. | 302 piirrosta ja valokuvaa | Koko 216 mm × 288 mm, kovat kannet, englanninkiel. | Ovh. 66 € (sis. alv.)
ISBN 978-952-267-322-0

Lehdistökappaleet ja kuvat median käyttöön: Kristiina Bergholm, puh. 040-824 0765, kristiina.bergholm@rakennustieto.fi

Alvar Aalto – arkkitehti, josta on kaikki jo kerrottu, vai onko?

Alvar Aalto herättää uudenlaista kiinnostusta –ei tarvitse olla arkkitehti syventyäkseen Aallon arkkitehtuuriin. Virpi Suutarin dokumenttielokuva ja vasta ilmestynyt Petri Laaksosen kirja kertovat arkkitehtipariskunnasta, joka rakensi menestyksellisesti Suomi-brändiä 1930-luvulta 1970-luvulle. Alvar Aalto ei työskennellyt yksin, vaan hänellä oli työparinaan arkkitehtikoulutuksen saanut puoliso, ensin Aino Marsio-Aalto ja tämän kuoltua Elissa Aalto.

Petri Laaksonen, Töölöläinen-lehden toimittaja, on perheellinen mies, joka seuraa aktiivisesti kotikaupunkinsa Helsingin ja munkkiniemeläisenä oman kaupunginosansa tapahtumia. Kolmisen vuotta sitten hän havaitsi naapurustossaan Munkkiniemen Riihitiellä kiinnostavan pikkutalon villiviinin peittämän muurin ja vanhan puuston katveessa. Siitä alkoi tutkimusmatka kameran kanssa ympäri Helsinkiä. Tuloksena oli haastattelusarja ihmisistä ja rakennuksista Aallon perinnön takana. Suurin osa haastatteluista ilmestyi 2018, jolloin Aallon syntymästä oli kulunut 120 vuotta. Tarina kuitenkin jatkui: löytyi lisää haastateltavia, uusia näkökulmia. Syntyi kirja Alvar Aallon jalanjäljillä, joka esittelee Aallon Helsingissä sijaitsevat kohteet Riihitien talosta Finlandiataloon sekä taustoittaa ainutlaatuista Aalto-brändiä hänet tunteneiden henkilöiden ja Aalto-tutkijoiden kautta.

Aiheina ovat mm. Alvar Aallon elämänkumppanit Aino ja Elissa Aalto, Alvar Aalto -säätiön merkitys kulttuuriperinnön vaalimisessa, Aallon byroo työpaikkana, Aallon kansainvälinen toiminta, Aalto kaupunkisuunnittelijana ja viimeisenä vielä Artek, jonka vaikutus näkyy vahvasti suomalaisten arjessa. Haastateltujen joukossa ovat mm. toimitusjohtaja Tommi Lindh, intendentti Mia Hipeli, konservaattori Susanna Pusa ja arkkitehti Jonas Malmberg Alvar Aalto -säätiöstä, ympäristöneuvos Jussi Rautsi ja arkkitehti Vezio Nava Aallon toimiston työntekijöistä. Arkkitehti, professori, Rakennustietosäätiön entinen yliasiamies Matti Rautiola ja tutkija Elina Melgin kertovat Aallon toiminnasta sodan aikana: kansainvälisten suhteiden rakentamisesta ja jälleenrakennuksen haasteista. Artekin roolista kertovat maajohtaja Anja Matilainen ja taiteellinen johtaja Ben af Schultén.

Alvar Aalto -säätiö on ollut tiiviisti mukana projektissa: osallistunut haastatteluihin, toiminut asiantuntijana ja antanut käyttöön laajan kuva- ja leikearkistonsa. Uudet valokuvat kirjaan on ottanut Petri Laaksonen, joka on myös suunnitellut kirjan ulkoasun ja tehnyt taiton. Jussi Rautsin laaja johdantoartikkeli kertoo, miten Aaltojen – Alvarin, Ainon ja Elissan – uraa ja elämää seurattiin lehdistössä 1920-luvulta 1970-luvulle.

Aallon toimisto vastasi aikansa suurimpiin haasteisiin, lähti ratkaisemaan yhteiskunnan tarpeita täydellä yhteiskuntavastuulla. Aallot uudistivat useimmat rakennustyypit: asunnot ja niiden sisustuksen, kirjaston, tehtaan asuntoineen, pandemiasairaalan, koulurakennuksia, liiketiloja, hallintorakennuksia. Paimion parantola rakennettiin aikansa pandemiapotilaille heti sisällissodan jälkeen. Sunilan koko tehdas asuntoalueineen oli yksi Suomen teollisuuden tukijaloista. Työ USA:ssa piti Suomea tunnettuna eurooppalaisena demokratiana. Standardisoidut pientalot ratkaisivat sodanjälkeistä asuntopulaa. Julkiset rakennukset antoivat kaupungin keskustalle arvoa.

Aallolta itseltään ja hänen puolisoiltaan on paljon opittavaa nykyajan työelämässä ja kodinsuunnittelussa. Aallon toimistossa vallitsi sukupuolten ja ikäryhmien tasa-arvo. Koti, työpaikka ja vapaa-ajan vietto yhdistyivät. Rakennukset muuttuvat, toivottavasti, käyttöratkaisuiltaan Aallon mallin mukaan nykyistä joustavammiksi ja muunneltavammiksi. Rakentamisen terveellisyyden on noustava jälleen lähtökohdaksi kotien ja työpaikkojen rakentamisessa”, sanoo Arkkitehtitoimisto Alvar Aallolla 10 vuotta työskennellyt ja kirjan johdantotekstin kirjoittanut Jussi Rautsi.

Alvar Aallon jalanjäljillä
Petri Laaksonen (toim.)
Johdantoartikkeli: Jussi Rautsi
Esipuhe: Tommi Lindh
Graafinen suunnittelu ja taitto: Petri Laaksonen
239 s. | 235 piirrosta ja valokuvaa | Koko 210 mm × 297 mm, pehmeät taitekannet | Ovh. 33 € (sis. alv.)
ISBN 978-952-267-332-9

Lehdistökappaleet ja kuvat median käyttöön: Kristiina Bergholm, puh. 040-824 0765, kristiina.bergholm@rakennustieto.fi