fbpx

Palveluidemme sopimusehdot ja hinnastomme muuttuvat 1.1.2022

Olemme yksinkertaistaneet Tietopalveluiden, RT-tuotetiedon julkaisupalvelun ja RT-urakoitsijan tuotetiedon sopimusehtoja siten, että erillisiä IT2018 -ehtoja ei enää tarvita. Uudet sopimusehtomme siten korvaavat nykyisissä sopimuksissa olevat IT2018 -ehdot. Tietopalvelujen ja Urakoitsijan tuotetiedon irtisanomisehdot ovat myös yksinkertaistuneet siten, että laskutuskausi on sama kuin sopimuskausi. RT-tuotetiedon julkaisupalvelun osalta tähän ei tule muutoksia. Uudet sopimusehdot tulevat voimaan 1.1.2022. Uudet sopimusehdot löytyvät osoitteesta https://uutiset.rakennustieto.fi/wp-content/uploads/2021/09/Yleiset-sopimusehdot-Rakennustieto.pdf

Kehotamme Teitä tutustumaan myös Rakennustiedon päivitettyyn tietosuojaselosteeseen, joka kattaa asiakastietojen käsittelyn ja joka löytyy osoitteesta www.rakennustieto.fi/tietosuojaseloste

Toistuvaismaksujemme hinnat nousevat 1.1.2022.

Yleiskorotus on 5 %.

Poikkeukset:

  • RT-tuotetiedon julkaisupalvelu nousee 4 %.
  • Yhden käyttäjän lisenssien hinnat nousevat 6,9 %.
  • RT-kustannuslaskennan osalta lisenssien hinnat nousevat noin 9 €/kk
  • LVI-kortiston osalta hinnat pysyvät ennallaan.
  • Alle vuoden mittaisten sopimuskausien hinnat nousevat lisäksi 5,0 % (esim. yleiskorotus 5 % + sopimuskauden pituus alle vuosi 5 % = 10 %).
  • Kortistojen osalta oppilaitosten hinnoittelu yhtenäistyy, joka vaikuttaa RT-kortistoon; alennus tulee olemaan -50 % normaalihinnasta.

Hintojen muutokset johtuvat verkkopalveluihin kohdistuneesta kustannusnoususta.

Rakennustieto Oy

Asiakaspalvelu
Puh. 020 7476 401
Avoinna arkisin klo 8.30-16.00

Rakentamisen ympäristövaikutusten arviointi helpottuu – alan yhteiseen tuotekantaan tieto tuotteiden hiilijalanjäljestä

Rakennusalan tuotetietopalvelu RT-tuotetietoon lisätään uutena ominaisuutena tuotteiden hiilijalanjälki. Todennettu tieto tuotteiden ympäristövaikutuksesta helpottaa rakennuksen ja rakentamisen hiilijalanjäljen määrittämistä.  

RT-tuotetieto-palvelu tuo tuotteiden todennetut hiilijalanjälkitiedot rakennuttajien, suunnittelijoiden, urakoitsijoiden ja ylläpidon saataville. Tuotekohtaisten tietojen avulla rakentamisen ympäristövaikutusten laskeminen tarkentuu verrattuna nykytilanteeseen, jossa hiilijalanjälkitiedot määritellään yleisluonteisesti tuoteryhmäkohtaisesti. Rakennuksen hiilijalanjäljen laskeminen yleistyy jatkuvasti rakentamisen ympäristövaikutusten vähentämiseksi. 

Vuoden 2022 loppupuolella voimaan tulevaksi kaavailtu uusi maankäyttö- ja rakennuslaki on tuomassa hiilijalanjäljen laskemisen lakisääteiseksi. Jatkossa tultaisiin edellyttämään esimerkiksi rakennuksen ilmastoselvitystä, jossa laskettaisiin rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki. Rakennuksen hiilijalanjäljen laskentaan tarvitaan lähtötiedoiksi rakennustuotteiden ja -materiaalien hiilijalanjälkitiedot.  

”Uusi maankäyttö- ja rakennuslaki tulee edellyttämään hiilijalanjäljen laskentaa, joko kansallisen tietokannan keskimääräisiin arvoihin tai tarkempiin materiaalikohtaisiin arvoihin perustuen. Tuotteiden oikeista hiilijalanjälkitiedoista saadaan etua laskennassa, koska vaihtoehtoisesti käytettävät yleiset arvot ovat keskimääräisiä arvoja ja lisäksi niihin lisätään laskennassa 20 prosentin rankaisukerroin. Tuotteiden oikeat, todennetut päästölukemat ovat lähes aina alhaisempia kuin yleisluontoiset SYKE:en CO2data.fi -tietokannasta saatavat arvot”, sanoo Rakennustiedon Ympäristöpalveluiden tiimipäällikkö Jessica Karhu.  

Tuotteiden hiilijalanjälkitiedon avulla rakennuttaja voi varmentaa asetettujen ympäristötavoitteiden saavuttamisen ja valita kohteessa käytettävät tuotteet asetettujen vaatimusten mukaisesti. Ympäristövaikutusten toteutumista voidaan myös arvioida tuotteiden todellisten hiilijalanjälkitietojen avulla.  

Tuotevalmistajille ja -maahantuojille RT-tuotetieto on kanava tuoda tuotteidensa tiedot rakennushankkeen kaikkien osapuolien saataville. Hiilijalanjälkitiedot yhteisessä tuotetietokannassa mahdollistavat tuotteiden vertailun ympäristönäkökulmasta ja vahvistavat siten hiilijalanjäljen merkitystä osana tuotteen kilpailutekijöitä. Myös kuluttajat voivat hyödyntää rakennustuotteiden hiilijalanjälkitietoja valitessaan materiaaleja asuntoonsa. 

Rakennustieto Oy:n palvelun kehittämisessä ovat mukana Talonrakennusteollisuus ry, Rakennustuoteteollisuus RTT ry, Rakennustuotteiden Laatu Säätiö sr, Senaatti ja RAKLI ry. 

Lisätietoja 

Kai Renholm
liiketoimintajohtaja
Rakennustieto Oy 
kai.renholm@rakennustieto.fi 
p. 040 771 8511 

Juha Luhanka
toimitusjohtaja
Rakennustuoteteollisuus RTT ry 
juha.luhanka@rakennusteollisuus.fi 
p. 050 414 0084 

Mikko Somersalmi 
tekninen johtaja
RAKLI ry 
mikko.somersalmi@rakli.fi 
p. 040 720 7645 

Tutustu tarkemmin tuotetieto.rakennustieto.fi 

InfraRYLin painetut kirjat Rakennustiedon verkkokaupassa nyt -70 %

InfraRYL uudistuu ja siirtyy kokonaan verkkoon. Myymme sen kunniaksi Rakennustietokaupan InfraRYL-kirjat loppuun -70 % alennuksella. 

Nyt on mahdollisuus hankkia pala rakentamisen historiaa, kun perinteiset painetut kirjat poistuvat käytöstä. 

InfraRYL 2015 -julkaisu sisältää useita vanhentuneita osioita. Ajantasainen tieto on saatavilla InfraRYL-verkkopalvelussa.

Hanki omasi Rakennustietokaupasta »

Rakennustietosäätiön toimittamalla riippuvuustarkastelulla kaikki irti RYHTI-hankkeen kehityseuroista

Rakennetun ympäristön tietojärjestelmää tekevässä Ryhti-hankkeessa lähdettiin vuonna 2021 koeponnistamaan uutta lähestymistapaa: riippuvuustarkastelua valtiohallinnon kehitysprojekteille. Haluttiin muodostaa Ryhti-hankkeen riippuvuuskartta eli lintuperspektiivin yleiskuva kehitystyöstä, joka on jo käynnissä muilla hallinnonaloilla. Tarkastelu selvitti, miten Ryhti voi hyödyntää muiden työtä ja mitä se puolestaan voi tarjota muille. Työ oli oivallinen keino uuden yhteistyön luomiselle ja sen avulla saatiin lisätietoja hankkeen vaikutuksista.

Rakennetun ympäristön tiedot koskevat oikeastaan jokaista hallinnonalaa. Rakennetun ympäristön tiedonhallinnan muutoksilla on luonnollisesti vaikutus rakentamislupaprosessin vaiheisiin, mutta näin on myös oikeushallinnon valitusprosesseihin, sähköautojen lataamiseen kuin sote-kiinteistötietoihin.

Riippuvuustarkastelussa käytiin läpi yhdeksän hallinnonalaa* sekä hallinnonalojen virastoja. Työn aikana tunnistettiin yli 50 käynnissä olevaa hanketta, joilla on riippuvuus rakennetun ympäristön tietojen liikkumiseen. Näistä 30 hankkeella on merkittävä riippuvuus Ryhti-hankkeen toteutukseen, joten niiden kanssa tarvitaan yhteisen tahtotilan määrittelyä sekä hanketason suunnitelmien vertailemista.

Lisäksi tunnistettiin, että 29 hankkeessa kehitetään Ryhdin tavoin rakennetun ympäristön tietopääomaa tai järjestelmää näiden ylläpitoon. Kahdeksassa hankkeessa puolestaan kehitetään rakennetun ympäristön lainsäädäntöä tai muuta ohjeistusta, mitä Ryhtikin tekee. Riippuvuustarkastelun sivutuotteena löytyi myös joukko tietotarpeita, joiden ratkaiseminen on erittäin tärkeää arkipäiväisten tehtävien hoidossa esimerkiksi viranomaistyössä.

”Idea juontaa juurensa oikeastaan omasta historiastani ja halusta ymmärtää se klassinen iso kuva”, hanketta koordinoiva Tommi Arola Rakennustietosäätiöstä summaa ideaa. “Olen vetänyt aikaisemmin julkisella sektorilla paljon hankkeita, ja usein hankkeen alkuvaiheessa ei ole mahdollisuutta tarkastella mitä ympärillä tapahtuu. On hedelmällistä, että joku ulkopuolelta tarkastelee erilaisin silmin mihin kehitystilaan hanke aidosti asettuu. Tämä on erittäin ajankohtaista juuri nyt digikehityksen aikakaudella, jotta vältetään päällekkäisiä ratkaisuja, kytketään oikeat ihmiset keskustelemaan ja saadaan ennen kaikkea kehityseuroista kaikki irti.”

”Hanke oli tärkeämpi kuin etukäteen osattiin edes toivoa. Se avasi näkymäämme tarkemmin tietoihin, jotka ovat kauempana YM:n omasta piiristä ja yhteyden kollegoihin, jotka painivat samankaltaisten kysymysten parissa ympäristöministeriön erityisasiantuntija Satu Taskinen kertoo. ”Lämmin kiitos osallistuneille. Saatu tieto perustuu ihmisten väliseen yhteistyöhön, jota ei olisi saatu pelkästään Hankesalkun kaltaisista julkisista tietolähteistä”, neuvotteleva virkamies Minna Perähuhta painottaa.

Kartoituksen havaintoja esiteltiin mukana olleille tahoille elokuussa. ”Malli vaikuttaa hyödylliseltä ja käyttökelpoiselta myös jatkossa. Digihankkeita ei voida tehdä yhden viraston tai hallinnonalan sisällä valtiovarainministeriön johtava asiantuntija Olli-Pekka Rissanen kommentoi. ”On kannustettava, että hankkeet tekevät vastaavia suppeampia tai kattavampia kartoituksia, sillä työ auttaa hahmottamaan vaikutuksia, hankkeet onnistuvat paremmin ja työaikaa voi säästyä tulevaisuudesta”, Rissanen summaa.

*opetus- ja kulttuuri-, liikenne- ja viestintä-, työ- ja elinkeino-, oikeus-, maa- ja metsätalous-, puolustus-, valtiovarain-, ympäristö- sekä sisäministeriö

Uutinen julkaistu alkuperäisenä Ympäristöministeriön verkkopalvelussa uutisena 2.9.2021 (lähde:  https://ym.fi/-/riippuvuustarkastelulla-kaikki-irti-kehityseuroista)

Lisätiedot

Tommi Arola
Tutkimusjohtaja, digitaalinen rakennettu ympäristö
Rakennustietosäätiö
tommi.arola@rakennustieto.fi

Satu Taskinen
erityisasiantuntija
ympäristöministeriö
p. 0295 250 266
etunimi.sukunimi@ym.fi,Linkki toiselle sivustolle huom. sähköpostiosoite muuttuu 6.9.2021 muotoon @gov.fi.