Kuukausi: lokakuu 2020

Rakennustietosäätiö RTS jakaa vuosittain kultaisia ansiomerkkejä henkilöille, jotka ovat vaikuttaneet säätiön toimintaan huomattavalla tavalla.

RTS:n hallitus päätti myöntää tänä vuonna kuusi kultaista ansiomerkkiä seuraaville henkilöille:

• nro 159 projektipäällikkö Juho Kess, RAKLI ry
• nro 160 johtava asiantuntija Juha Liukas, Sitowise Oy
• nro 161 kehitysjohtaja Ilkka Romo, Skanska Oy
• nro 162 projektipäällikkö Heta Timonen, Rakennustieto Oy
• nro 163 projektipäällikkö Sari Ruohonen, Rakennustieto Oy
• nro 164 asiakaspalveluvastaava Lea Kaislasuo, Rakennustieto Oy

Rakennustietosäätiö RTS sr on yksityinen säätiö, jonka 55 taustaorganisaatiota edustavat koko Suomen kiinteistö- ja rakentamisalaa. RTS:n tarkoituksena on edistää sekä hyvää kaavoitus- ja rakennustapaa että hyvää kiinteistönpitotapaa.

Vuoden 2020 Pietilä-palkinto on myönnetty 9.10.2020 Architecture and Cities in Transition-seminaarissa arkkitehti, puuseppä Lars-Erik Mattilalle. Seminaari on yksi Tampereen design- ja arkkitehtuuriviikon päätapahtumista. Pietilä-palkinnon myöntää Rakennustietosäätiö RTS:n hallitus nuorelle arkkitehdille tunnustuksena merkittävästä työstä arkkitehtuurin uudistamiseksi.

Lars-Erik Mattila (s. 1982) valmistui arkkitehdiksi Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun arkkitehtuurin laitokselta joulukuussa 2014. Mattilan diplomityö otsikolla ”Tulevaisuuden kerrostalo” oli ansiokas ja huollella laadittu ehdotus kestävän rakentamisen periaatteiden mukaiseksi tyyppikerrostaloksi. Sumeilemattoman radikaaliksi luonnehdittu diplomityö kiteytti suunnitelman muodossa tekijänsä manifestin: ”Rakennusten tulee olla yksinkertaisia, ylläpidettäviä ja ympäristölle haitattomia″.

Valmistuttuaan Mattila on toiminut Suoja ry:ssä, jonka tarkoituksena on ratkaista rakennusten ja rakennetun ympäristön perustavanlaatuisia ekologisia, kansanterveydellisiä ja kansantaloudellisia ongelmia ja samalla uudistaa rakennustekniikkaa ja -taidetta. Hän on kirjoituksillaan, puheenvuoroillaan ja suunnitelmillaan kiteyttänyt ilmastotietoisen sukupolven vilpittömän ja lujan sitoutumisen kestävämpään rakentamiseen – ja toisaalta arkkitehtikunnan tyytymättömyyden teknillistyvään ja monimutkaistuvaan rakentamistapaan. Mattilan puheenvuorot ovat nostaneet esille myös kysymyksen siitä, mitkä ovat arkkitehdin mahdollisuudet vaikuttaa käytettäviin rakenteisiin ja rakennustapaan. Näkemykset herättävät vastakaikua niin ammattilaisten kuin rakennusten käyttäjienkin keskuudessa.

Pietilä-palkinnon palkintolautakuntaan kuuluivat RTS:n hallituksen edustajina arkkitehti Teemu Hirvilammi ja professori Kimmo Lylykangas sekä edustajiston edustajana yliarkkitehti Vesa Ijäs. Palkinnon suuruus on 10.000 €.

Rakennustiedon 50-vuotisjuhlarahaston säätiön hallitus on perustanut Pietilä-palkinnon 20.2.1992. Palkinto myönnetään Reima Pietilän rahastosta. Joka toinen vuosi myönnettävä Pietilä-palkinto on tunnustus merkittävästä työstä arkkitehtuurin uudistamiseksi. Palkinto myönnetään nuorelle arkkitehdille tai hänen ryhmälleen.

Arkkitehti Sirkkaliisa Jetsosen ja valokuvaaja Jari Jetsosen Alvar Aalto Churches päättää perusteellisen Aalto-trilogian, jonka kaksi ensimmäistä osaa Alvar Aalto Homes ja Alvar Aalto Libraries ilmestyivät 2018. Trilogiassa Aalto on nimenomaan kansainvälinen arkkitehti, jonka suunnittelemat rakennukset tunnettiin laajalti jo 1930-luvulta alkaen. Monet niistä sijaitsevat ulkomailla: muuan muassa Yhdysvalloissa, Ranskassa, Saksassa ja Italiassa. Jetsoset ovat matkustaneet Aallon kohteiden perässä lähes 40 vuoden ajan ja tallentaneet vaikutteitaan – Sirkkaliisa Jetsonen tutkijan tekstein ja Jari Jetsonen valokuvin. Näistä tutkimusmatkoista on syntynyt useita kirjoja, luentosarjoja ja työpajoja.

Alvar Aalto Churches -kirjassa esitellään kaikki 14 toteutunutta Aallon suunnittelemaa kirkkorakennusta ja seurakuntakeskusta Suomesta, Saksasta ja Italiasta 1920-luvulta 1970-luvulle. Varhaisimmat kohteet 1920-luvulta ovat Kauhajärven kellotorni ja neljä restaurointikohdetta. Restaurointikohteet Viitasaaren, Anttolan, Pylkönmäen ja Korpilahden kirkot kertovat Aallon uran alkuvuosista ja ovat vähemmän tunnettuja mutta kiinnostavia tutustumiskohteita Aallon arkkitehtuurista kiinnostuneille. Ensimmäinen toteutunut kirkkorakennus on Muuramen klassistinen, italialaisvaikutteinen kirkko 1920-luvun lopulta. Seuraava Aallon suunnittelema kirkko valmistui vasta 1950-luvun lopulla – ikoninen Vuoksenniskan Kolmen ristin kirkko, joka aloitti Aallon kirkkojen sarjan. Kahdenkymmenen vuoden aikana Aallon suunnittelemia kirkkoja ja seurakuntakeskuksia rakennettiin Seinäjoelle, Alajärvelle ja Lahteen, Saksaan Wolfsburgiin sekä Italiaan Riola di Vergatoon.

Jari Jetsosen valokuvat, joista suurin osa on tätä kirjaa varten otettuja, Aallon piirustukset ja vanhat mustavalkovalokuvat tuovat esiin kirkkojen juhlallisen ja kuitenkin intiimin tunnelman: suurimmaksi osaksi vaaleaksi rapatut kirkkorakennukset korkeine kellotorneineen erottuvat maisemasta puhtaan kauniina. Sirkkaliisa Jetsosen selkeät ja tiiviit kohde-esittelyt antavat yleiskäsityksen kustakin kirkkorakennuksesta. Professori, arkkitehti Simo Paavilaisen syvällinen, huolellisesti laadittu tutkielma Aallon toteutumattomista kirkkosuunnitelmista tuo esiin tämän pitkän ja monipuolisen uran kirkkojen suunnittelijana 1920-luvulta alkaen. Kirjan esipuheessa akateemikko, arkkitehti Juha Leiviskä kertoo koskettavasti, miten hän on kokenut Aallon kirkkoarkkitehtuurin: ”Minulta on usein kysytty: Mitä on valo? En tiedä. Jonkinlainen käsitys minulla on siitä, miten valo käyttäytyy, miten valo saadaan väreilemään. Esimerkiksi Vuoksenniskan kirkossa päivänvalo tulee useasta suunnasta, yhdestä lämmintä valoa, toisesta viileää. Tilat on muotoiltu niin, että syntyy heijastuksia ja heijastuksen heijastuksia, jälkiheijastuksia. Vuoksenniskalla valo väreilee… Myös musiikkiakustiikassa on tärkeää kaiku ja jälkikaiku. Olen joskus otollisissa olosuhteissa huomannut, että musiikki saa salin ilman väreilemään niin, että sen näkee.”

Alvar Aalto Churches
Jari Jetsonen ja Sirkkaliisa Jetsonen
Johdantoartikkeli: Simo Paavilainen
Esipuhe: Juha Leiviskä
Käännös suomesta englanniksi: Gareth Griffiths ja Kristina Kölhi
Graafinen suunnittelu ja taitto: Laura Lehtinen
279 s. | 302 piirrosta ja valokuvaa | Koko 216 mm × 288 mm, kovat kannet, englanninkiel. | Ovh. 66 € (sis. alv.)
ISBN 978-952-267-322-0

Lehdistökappaleet ja kuvat median käyttöön: Kristiina Bergholm, puh. 040-824 0765, kristiina.bergholm@rakennustieto.fi

Alvar Aalto herättää uudenlaista kiinnostusta –ei tarvitse olla arkkitehti syventyäkseen Aallon arkkitehtuuriin. Virpi Suutarin dokumenttielokuva ja vasta ilmestynyt Petri Laaksosen kirja kertovat arkkitehtipariskunnasta, joka rakensi menestyksellisesti Suomi-brändiä 1930-luvulta 1970-luvulle. Alvar Aalto ei työskennellyt yksin, vaan hänellä oli työparinaan arkkitehtikoulutuksen saanut puoliso, ensin Aino Marsio-Aalto ja tämän kuoltua Elissa Aalto.

Petri Laaksonen, Töölöläinen-lehden toimittaja, on perheellinen mies, joka seuraa aktiivisesti kotikaupunkinsa Helsingin ja munkkiniemeläisenä oman kaupunginosansa tapahtumia. Kolmisen vuotta sitten hän havaitsi naapurustossaan Munkkiniemen Riihitiellä kiinnostavan pikkutalon villiviinin peittämän muurin ja vanhan puuston katveessa. Siitä alkoi tutkimusmatka kameran kanssa ympäri Helsinkiä. Tuloksena oli haastattelusarja ihmisistä ja rakennuksista Aallon perinnön takana. Suurin osa haastatteluista ilmestyi 2018, jolloin Aallon syntymästä oli kulunut 120 vuotta. Tarina kuitenkin jatkui: löytyi lisää haastateltavia, uusia näkökulmia. Syntyi kirja Alvar Aallon jalanjäljillä, joka esittelee Aallon Helsingissä sijaitsevat kohteet Riihitien talosta Finlandiataloon sekä taustoittaa ainutlaatuista Aalto-brändiä hänet tunteneiden henkilöiden ja Aalto-tutkijoiden kautta.

Aiheina ovat mm. Alvar Aallon elämänkumppanit Aino ja Elissa Aalto, Alvar Aalto -säätiön merkitys kulttuuriperinnön vaalimisessa, Aallon byroo työpaikkana, Aallon kansainvälinen toiminta, Aalto kaupunkisuunnittelijana ja viimeisenä vielä Artek, jonka vaikutus näkyy vahvasti suomalaisten arjessa. Haastateltujen joukossa ovat mm. toimitusjohtaja Tommi Lindh, intendentti Mia Hipeli, konservaattori Susanna Pusa ja arkkitehti Jonas Malmberg Alvar Aalto -säätiöstä, ympäristöneuvos Jussi Rautsi ja arkkitehti Vezio Nava Aallon toimiston työntekijöistä. Arkkitehti, professori, Rakennustietosäätiön entinen yliasiamies Matti Rautiola ja tutkija Elina Melgin kertovat Aallon toiminnasta sodan aikana: kansainvälisten suhteiden rakentamisesta ja jälleenrakennuksen haasteista. Artekin roolista kertovat maajohtaja Anja Matilainen ja taiteellinen johtaja Ben af Schultén.

Alvar Aalto -säätiö on ollut tiiviisti mukana projektissa: osallistunut haastatteluihin, toiminut asiantuntijana ja antanut käyttöön laajan kuva- ja leikearkistonsa. Uudet valokuvat kirjaan on ottanut Petri Laaksonen, joka on myös suunnitellut kirjan ulkoasun ja tehnyt taiton. Jussi Rautsin laaja johdantoartikkeli kertoo, miten Aaltojen – Alvarin, Ainon ja Elissan – uraa ja elämää seurattiin lehdistössä 1920-luvulta 1970-luvulle.

Aallon toimisto vastasi aikansa suurimpiin haasteisiin, lähti ratkaisemaan yhteiskunnan tarpeita täydellä yhteiskuntavastuulla. Aallot uudistivat useimmat rakennustyypit: asunnot ja niiden sisustuksen, kirjaston, tehtaan asuntoineen, pandemiasairaalan, koulurakennuksia, liiketiloja, hallintorakennuksia. Paimion parantola rakennettiin aikansa pandemiapotilaille heti sisällissodan jälkeen. Sunilan koko tehdas asuntoalueineen oli yksi Suomen teollisuuden tukijaloista. Työ USA:ssa piti Suomea tunnettuna eurooppalaisena demokratiana. Standardisoidut pientalot ratkaisivat sodanjälkeistä asuntopulaa. Julkiset rakennukset antoivat kaupungin keskustalle arvoa.

“Aallolta itseltään ja hänen puolisoiltaan on paljon opittavaa nykyajan työelämässä ja kodinsuunnittelussa. Aallon toimistossa vallitsi sukupuolten ja ikäryhmien tasa-arvo. Koti, työpaikka ja vapaa-ajan vietto yhdistyivät. Rakennukset muuttuvat, toivottavasti, käyttöratkaisuiltaan Aallon mallin mukaan nykyistä joustavammiksi ja muunneltavammiksi. Rakentamisen terveellisyyden on noustava jälleen lähtökohdaksi kotien ja työpaikkojen rakentamisessa”, sanoo Arkkitehtitoimisto Alvar Aallolla 10 vuotta työskennellyt ja kirjan johdantotekstin kirjoittanut Jussi Rautsi.

Alvar Aallon jalanjäljillä
Petri Laaksonen (toim.)
Johdantoartikkeli: Jussi Rautsi
Esipuhe: Tommi Lindh
Graafinen suunnittelu ja taitto: Petri Laaksonen
239 s. | 235 piirrosta ja valokuvaa | Koko 210 mm × 297 mm, pehmeät taitekannet | Ovh. 33 € (sis. alv.)
ISBN 978-952-267-332-9

Lehdistökappaleet ja kuvat median käyttöön: Kristiina Bergholm, puh. 040-824 0765, kristiina.bergholm@rakennustieto.fi