Juvan elinkaarikampukselle ensimmäisenä Suomessa RTS-ympäristöluokituksen neljän tähden luokitus

YIT rakensi elinkaarimallilla Martti Talvela -kampuksen Juvalle. Muun muassa laadukas sisäilma, kosteudenhallinta ja energiatehokkuus olivat suunnittelun keskiössä. Kampus saavutti ensimmäisenä Suomessa RTS-ympäristöluokituksen neljän tähden luokitustason.

RTS-ympäristöluokitus on suomalainen ympäristöluokitusjärjestelmä, joka ottaa kotimaiset erityispiirteet huomioon. Suomen oloihin kehitetty sertifikaatti keskittyy mm. energiatehokkuuteen, kosteudenhallintaan, sisäilmaan sekä ylläpidon kannalta kestäviin ratkaisuihin. Hankkeessa päätettiin ottaa tavoitteeksi toiseksi korkein neljän tähden luokitustaso.

”Juvan kampus on ollut ensimmäisiä käynnistyneitä ja sertifioituja hankkeita Suomessa. Neljän tähden luokitustason saavuttaminen on kunnioitettava saavutus Juvan kampukselta ja hankkeeseen osallistuneelta projektiryhmältä, jolla ei ole ollut käytössä valmiita malleja ja ratkaisuja eri kriteerien täyttämiseksi”, kertoo RTS-luokitusta ohjannut Antti Karppinen Raksystems GBP:ltä.

Raksystems GBP konsultoi hankkeessa ympäristöluokituksen lisäksi elinkaaritavoitteita sekä TerveTalo-suunnittelua.

”YIT:n strategian mukaisesti vastuullisuus- ja ympäristöasiat ovat merkittävässä roolissa rakennushankkeissamme. Martti Talvela -kampuksen hankkeessa vastasimme Juvan kunnan ekologisuus- ja ympäristötavoitevaatimuksiin lupaamalla RTS-ympäristöluokituksen neljä tähteä. Tavoite saavutettiin hyvällä suunnittelunohjauksella, harkituilla rakenne- ja järjestelmävalinnoilla sekä systemaattisilla laadunvalvontamenetelmillä. Tämä on hieno palkinto tilaajalle sekä koko projektiryhmälle vastuullisesta rakentamisesta”, toteaa aluepäällikkö Mika Kukkonen YIT:stä.

Martti Talvela -kampus saavutti lähes täydet pisteet kategoriassa, jossa arvioidaan toiminnanvarmistusta ja valvontaa, kosteuden- ja puhtaudenhallintaa sekä työmaan ympäristövaikutuksia. Energiatehokkuudessa saavutettiin korkeat pisteet maalämpöä, aurinkosähköä ja tarpeenmukaista ilmanvaihtoa hyödyntämällä. Lisäksi RTS-luokituksessa palkittiin laadukkaista sisäolosuhteista, joissa arvioidaan sisäilman ja valaistuksen laatua, vähäpäästöisiä materiaaleja sekä tilojen akustiikkaa.

Kosteudenhallinta rakennusvaiheen keskiössä

Kampukselle luotiin tarkat kosteudenhallinta-, puhtaudenhallinta- ja ympäristösuunnitelmat. Raksystems GBP ohjasi myös TerveTalo- ja KuivaKetju10-kriteerien toteutumisen osana kosteudenhallintaa. Kuivaketju10-malli on Suomessa yleisesti käytössä oleva toimintamalli, jolla rakentamisen kosteudenhallintaa ohjataan. Se sisältää kymmenen keskeisintä kosteusriskiä, joiden hallinnalla vältetään yli 80 % kosteusvaurioiden seurannaiskustannuksia.

TerveTalo ohjaa terveellistä rakentamista, jotta rakennuksen käyttäjät voisivat nauttia terveellisestä ja turvallisesta sisäympäristöstä. Kriteerien avulla luodaan selkeät tavoitteet ja toimenpiteet niiden saavuttamiseksi. Kriteerit koskevat esimerkiksi kosteudenhallintaa, laadunvarmistusta, puhtaudenhallintaa, materiaalivalintoja, sisäilmariskien hallintaa ja pölyntorjuntaa.

Laadukas sisäilma on tärkeää kouluissa

Sisäilmaongelmat ovat harmillisen yleisiä suomalaisissa kouluissa. Laadukas ja raikas sisäilma on tärkeää oppilaiden viihtyisyyden, turvallisuuden ja terveellisyyden takia. Elinkaarimallilla varmistetaan hyvä sisäilman laatu ja energiatehokkuus tulevaisuudessakin, sillä vastaamme kampuksen ylläpidosta ja energianhankintakustannuksista seuraavien 20 vuoden ajan. Suunnitelmallisen ylläpidon ja energiatehokkuuden maksimoinnin ansiosta myös kiinteistön hiilijalanjälki voidaan pitää mahdollisimman alhaisena.

YIT toteutti Juvan kampukselle satapaikkaisen päiväkodin, yhtenäiskoulun ja lukion tilat sekä 1000 neliömetrin liikuntahallin. Yli 8000 neliömetrin rakennuksessa käy päivittäin jopa 600 lasta ja nuorta. Kampus piha-alueineen toimii kuntalaisten yhteisenä olohuoneena.

Tiedotteen on julkaissut ensimmäisenä YIT.

Lisätietoja

Mika Kukkonen, aluepäällikkö, YIT Suomi Oy, puh. 0503443830, mika.kukkonen@yit.fi
Antti Karppinen, Green Building Partners Oy, puh. 050 327 6198, antti.karppinen@raksystems.fi

Vesa Kankkunen, tekninen johtaja, Juvan kunta, puh. 0400 136 209, vesa.kankkunen@juva.fi

Lue lisää elinkaarirakentamisesta: https://www.yit.fi/toimitilat/elinkaarirakentaminen

YIT on suurin suomalainen ja merkittävä pohjoiseurooppalainen hankekehittäjä ja rakennusyhtiö. Jo 110 vuoden ajan olemme luoneet parempia elinympäristöjä asiakkaillemme: toimivia koteja kestävään asumiseen, julkisia ja kaupallisia rakennuksia tulevaisuuden tarpeisiin sekä infrastruktuuria ihmisten, yritysten ja yhteiskunnan sujuvampaan liikkumiseen. Työllistämme 7000 ammattilaista kymmenessä maassa: Suomessa, Venäjällä, Ruotsissa, Norjassa, Virossa, Latviassa, Liettuassa, Tšekissä, Slovakiassa ja Puolassa. Liikevaihtomme vuonna 2021 oli 2,9 miljardia euroa. YIT Oyj:n osake noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:ssä. www.yitgroup.com/fi

Rakennustiedon tuotteet ja palvelut vauhdittavat KIRA-kasvuohjelman toteuttamista

Kiinteistö ja rakennusalan kasvuohjelmassa todetaan, että digitalisaatio ja vihreä siirtymä nousevat lähivuosina merkittäviksi kasvun ja tuottavuuden parantamisen ajureiksi. Rakennustiedon nykyisten tietotuotteiden kehittäminen ja rinnalle kehitetyt uudet digitaaliset palvelut vastaavat KIRA-alan liiketoiminnan muutostarpeisiin.

Kiinteistö- ja rakennusalan toimijoiden laajassa yhteistyössä syntynyt KIRA-kasvuohjelma nostaa esille toimialan uudistamisen ja sen kestävän kasvun, jotka ovat edellytyksinä toimivalle, turvalliselle ja kestävälle rakennetulle ympäristölle.

Rakennustiedon palvelulupaus opastaa alaa hyvään rakennustapaan, ja on jo vuosia vastannut kiinteistö- ja rakennusalan tarpeisiin. Palvelulupaus toteutuu jatkossa nykyisten tietotuotteiden rinnalla myös uusien monimuotoisten digitaalisten palveluiden muodossa.

Rakennustiedon digitaalinen RT-tuotetietokanta kokoaa kattavasti tiedot rakennusmateriaalien ja tuotteiden ominaisuuksista KIRA-alan eri käyttäjäryhmien tarpeisiin. Elinkaarenaikaisen tuotetiedon hallinta ja tiedon virtauttaminen rakentamisen arvoketjussa on digitalisaation myötä alan tuottavuutta keskeisesti parantava toimintatapamuutos. Keskitetty ajantasaisen tiedon kattava saatavuus vähentää kaikkien osapuolien työmäärää, prosessivirheitä ja parantaa laatua. Rakennetun ympäristön rakenteet ovat pitkäikäisiä, joten tietojen saatavuus käytön ja ylläpidon aikana vuosikymmenten ajan on merkittävä parannus aikaisempaan toimialan toimintatapaan.

Rakennustiedon tuotetietokantaan tuodaan laajasti tiedot myös tuotteiden hiilijalanjälkilaskentaa varten, mikä mahdollistaa tuotteiden vertailun niiden päästöominaisuuksien perusteella. Vähähiilisen rakentamisen yleistyminen vaatii tuekseen päästötietoa suunnitteluun ja tuotevalintaan sekä hyvän rakennustavan prosessiohjeita. Ohjekorttien sisällöt päivittyvät ja uusiutuvat jatkuvasti rakentamisen ajankohtaisiin haasteisiin vastaaviksi.

Vaikka rakentaminen onkin kotimarkkinavetoista, vaikuttavat etenkin eurooppalaiset säädökset ja käytännöt myös suomalaiseen rakentamiseen. Rakennustieto haluaa tarjota asiakkailleen myös kansainvälisessä markkinoinnissa lisäarvoa tuottavia palveluita kuten ympäristöseloste. Tämä edistää osaltaan suomalaisen rakennusalan kasvua.

KIRA-alan yhteinen arvolupaus on toimiva, turvallinen ja kestävä rakennettu ympäristö 2030. Tavoite saavutetaan parhaiten, kun alan yritysten liiketoiminta kehittyy myönteisesti. Kannattava ja tuottavuudeltaan kilpailukykyinen kiinteistö- ja rakennusala pystyy uudistumaan ja tarjoamaan käyttäjilleen laadukkaan elinympäristön. Rakennustieto on tukemassa tätä kehitystä koko KIRA-alan tietopalvelukumppanina.

Lisätietoja

Laura Apilo, toimitusjohtaja, Rakennustieto Oy
040 551 8216
laura.apilo@rakennustieto.fi

Rakennustietosäätiön TKI-toiminta tukee KIRA-alan kasvuohjelman toteuttamista

Rakennustietosäätiöön viime vuonna perustettu TKI-yksikkö vastaa Kiinteistö- ja rakentamisfoorumin kasvuohjelman tavoitteisiin, joilla aktivoidaan ja vauhditetaan toimialan tavoitteellista kehittämistä ja liiketoimintavetoista kasvua.

Rakennustietosäätiön TKI-yksikkö ylläpitää Rakennustieto-konsernin tilannekuvaa rakennetun ympäristön muutostekijöistä ja vahvistaa proaktiivista tietotuotteiden ja -palveluiden kehittämistä. Haluamme entistä paremmin ymmärtää KIRA-alan ajankohtaisia tarpeita ja edistää uusien digitaalisten ratkaisujen kehittymistä, innovaatioiden syntymistä ja vihreän siirtymän toteutumista. TKI-toimintamme myös nostaa esiin tulevaisuuden rakentamiseen ja rakennettuun ympäristöön liittyviä uusia kasvun mahdollisuuksia.

KIRA-alan kasvuohjelma tunnistaa, että KIRA-alalla on erityinen rooli hiilineutraalisuuden ja vihreän siirtymän mahdollistamisessa. Alan lupaus on toimiva, turvallinen ja kestävä rakennettu ympäristö vuonna 2030. Tavoitteena on myös luoda hyvinvointia niin loppukäyttäjille kuin yhteiskunnalle laajemmin.

Tavoitteiden toteuttaminen edellyttää nykyistä merkittävästi laajempaa ja monialaisempaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa. Rakennustietosäätiön TKI-toiminta edistää KIRA-alan toimijoiden mahdollisuuksia erilaisten vaatimusten yhteensovittamiseen. Lisäksi tavoitteenamme on luoda uusia työkaluja alueiden, kaupunkiympäristöjen sekä rakennusten elinkaaren hallintaan suunnittelusta ylläpitoon ja KIRA-alan tuottavuuden kehittämisen tueksi.

Esimerkiksi parhaillaan Rakennustietosäätiössä kehitettävä Elinkaarilaadun työkalu tarjoaa välineen asuinkerrostalon suunnittelutavoitteiden määrittelyyn ja käsittelyyn, sekä tavoitteiden perusteella tuotettavien rakennusten ominaisuuksien arviointiin. Elinkaarilaadun työkalu täydentää jo käytössä olevaa RT-ympäristötyökalua, ja se käsittää osioita asuinkerrostalon toimivuuteen ja viihtyisyyteen sekä korjattavuuteen ja huollettavuuteen liittyen.

”KIRA-alan kasvuohjelman tavoitteena olevat digitaalinen ja vihreä siirtymä edellyttävät systeemisen muutoksen aikaansaamista kaikissa mittakaavoissa. Muutos edellyttää teknologisen kehityksen sekä ympäristöllisten ja ihmisten hyvinvointiin liittyvien tekijöiden yhtäaikaista huomioimista. Systeeminen muutos on kuitenkin toteutettavissa vain, jos samalla luodaan KIRA-alan toimijoille liiketoiminnan kasvun edellytyksiä”, korostaa Rakennustietosäätiön yliasiamies, professori, Markku Hedman.

Lisätietoja

Tommi Arola
tutkimusjohtaja, rakennetun ympäristön digitalisaatio, Rakennustietosäätiö RTS sr
040 829 9789
tommi.arola@rakennustieto.fi

Rakennustietomalli Oy:n ja buildingSMART Finlandin Rakennetun ympäristön tietomallintamisen vakioinnin hankeohjelma on avainasemassa Kiinteistö- ja rakentamisalan kasvuohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi

Rakennustietomalli Oy:n ja sen yhteydessä toimivan buildingSMART Finlandin hankeohjelma julkaistiin tammikuussa 2022. Toimialarajat ylittävässä Rakennetun ympäristön tietomallintamisen vakioinnin hankeohjelmassa toteutetaan ratkaisuja ja mahdollistajia, jotka luovat pohjan KIRA-kasvuohjelman tavoitteiden toteutumiselle ja tiedon liikkumiselle koko rakennetun ympäristön elinkaarella.

Nelivuotisen hankeohjelman tavoitteena on rakennetun ympäristön tietomallinnuksen vakiointi ja yhdenmukaistaminen Suomessa. Vakiointi on perusedellytys tiedon liikkumiselle koko rakennetun ympäristön elinkaarella. Alalla on laajasti tunnistettu tarve, että vakiointi on tehtävä yhdessä ja yhtenäisesti. Tämä mahdollistaa koko kiinteistö- ja rakentamisalan lupauksen toimivasta, turvallisesta ja kestävästä rakennetusta ympäristöstä vuonna 2030.

Rakennetun ympäristön tietomallintamisen vakionnin hankeohjelma luo kestävämmän, dynaamisemman ja systemaattisemman toimintamallin. Hankeohjelman periaatteena on luoda vahva pohjan kestävälle kasvulle ja kehitykselle organisaatio- ja yhteiskuntatasolla. Tämä saavutetaan luomalla yhtenäiset tietomallivaatimukset, tietomallintamisen laajalla saavutettavuudella ja tietomallintamisen vakiinnuttamisella koko rakennetun ympäristön toimintatavaksi kaikissa elinkaarivaiheissa.

KIRA-kasvuohjelmassa nostetaan esille tietomallinnuksen vakioinnin ja yhdenmukaistamisen hyödyt, jotka on myös tiedostettu hankeohjelman puitteissa. Tiedon vakioinnin ja rakennetun ympäristön tietomallintamisen rooli alan tuottavuudessa ja kestävyydessä kannalta on merkittävä. Hankeohjelmassa tuotettavat yhtenäiset ohjeet, osaamisen lisääminen ja saavutettavuus luovat sujuvaa yhteistyötä sekä tiedon- ja osaamisenvaihtoa kaikkien rakennetun ympäristön toimijoiden välillä. Rakennustietomalli ja buildingSMART Finland pyrkivät myös aktiivisesti vahvistamaan toimialarajat ylittävää yhteistyötä ja sirpaloitumisen estoa alalla. Hankeohjelman ajama yhtenäisyys ja yhteistyö tarjoavat pohjan KIRA-kasvuohjelman toivomalle laajalle toimintakulttuurin muutokselle.

Rakennetun ympäristön tietomallintamisen vakioinnin hankeohjelma jakaa kasvuohjelman tavoitteet luoda yhteiskunnallista kestävyyttä ja alan kasvua. Suomella on mahdollisuus toimia tässä kansainvälisenä suunnannäyttäjänä ja esimerkkinä. Kestävä elämänlaadun paraneminen ja resurssien hyödyntäminen sekä elinvoimainen kansantalous on mahdollista saavuttaa laajaalaisella sekä kaikkien saavutettavissa olevalla tietomallintamisen vakioinnilla, joka tehdään yhdessä koko alalla.

Lisätietoja

Annina Lehikoinen, toimitusjohtaja
annina.lehikoinen(a)rakennustietomalli.fi, p. 050 5544720

Meeri Smolander, hankekoordinaattori
meeri.smolander(a)rakennustietomalli.fi
https://buildingsmart.fi/hankeohjelma/

Arkkitehtuuria ja muotoilua juhlitaan 3.–6. helmikuuta ympäri maan

Arkkitehtuurin ja muotoilun päivien teemaksi valittu ”Kestokulttuuri” avaa näkökulmia ekologisesti, taloudellisesti ja esteettisesti kestävään suunnitteluun. Tapahtumapäivien ohjelmistossa on runsaasti tapahtumia eri puolilla Suomea, sekä paikan päällä, että virtuaalisesti toteutettuina. Myös kouluille on koottu oppimisaineistoja ja tehtäväpaketteja, jotka tarjoavat oppilaille inspiroivan tavan tutustua omaan lähiympäristöön sekä pohtia arkkitehtuuria ja muotoilua kestävyyden näkökulmista.

Tutustu Arkkitehtuurin ja muotoilun päivien tapahtumiin.

Jotta päivä saisi vakiintuneen liputuspäivän aseman, toivotaan kansalaisten ja organisaatioiden, jotka kokevat Alvar ja Aino Aallon sekä arkkitehtuurin ja muotoilun valtakunnallisen liputuspäivän arvoiseksi, nostavan lipun salkoon 3. helmikuuta.  Liputuspäivästä saatavan palautteen perusteella sisäministeriö päättää mahdollisista myöhemmistä suosituksista.

Liputuspäiväesityksen takana on yksitoista arkkitehtuurin ja muotoilun alojen organisaatiota, jotka haluavat nostaa esiin arkkitehtuurin ja muotoilun tärkeän roolin hyvinvointivaltiomme rakentamisessa ja kehittämisessä. Toisin kuin monilla muilla taiteen aloilla, ei arkkitehtuurilla ja muotoilulla ole aiemmin ollut omaa liputuspäivää.

Päätapahtuma haastaa pohtimaan kestokulttuuria

Arkkitehtuurin ja muotoilun päivien päätapahtuma järjestetään 4. helmikuuta Helsingin kaupungintalolta striimattuna. Tapahtumassa kuullaan värikäs keskustelu, jossa hiilineutraalin kiertotalouden asiantuntijayritys Ethica, vastuullista kuluttamista ajava kansalaisjärjestö Eetti ja ilmastohätätilaa vastaan taisteleva Elokapina-liike haastavat arkkitehdin, maisema-arkkitehdin ja sisustusarkkitehdin pohtimaan kestokulttuurin ja kiertotalouden yhtäläisyyksiä ja eroja, kuluttajan asemaa ja kestävän suunnittelun normeja.

Haasteen ottavat vastaan ympäristöministeriön yliarkkitehti Harri Hakaste, maisema-arkkitehti ja Aalto-yliopiston apulaisprofessori Elisa Lähde ja sisustusarkkitehti ja sisustusarkkitehtitoimisto Fyran kestävän kehityksen koordinaattori Sisko Anttalainen. Kestokulttuuri-tapahtuman yhteydessä julkistetaan Sisustusarkkitehdit SIO:n valitsema Vuoden sisustusarkkitehtitoimisto 2022.

Tapahtumastriimaus on katsottavissa Helsinki-kanavalla.

Osallistu 6.2. mennessä kuvahaasteeseen

Sosiaalisen median valokuvahaaste #kestokulttuuri julkistetaan maanantaina 31. tammikuuta, ja se jatkuu 6. helmikuuta saakka. Haasteeseen osallistuvat kuvat kootaan Arkkitehtuurin ja muotoilun päivien Instagram-tilille @arkmuoto.

Ohjeet kuvahaasteeseen osallistumiseen tästä linkistä.