Alvar Aalto on Jean Sibeliuksen ohella kansainvälisesti tunnetuin suomalainen. Hänen luomistyönsä tulokset näkyvät edelleen kaupungeissa ja taajamissa. Kolmijalkainen Aalto-jakkara on suomalaisille yhtä ikoninen kuin Fazerin sininen, ja maailmalla siihen törmää tämän tästä.
Tänä syksynä Aallosta ilmestyy kaksi kirjaa Alvar Aallon jalanjäljillä ja Alvar Aalto Churches.
Petri Laaksonen, Töölöläinen-lehden toimittaja, havaitsi muutama vuosi sitten naapurustossaan Munkkiniemessä kiinnostavan pikkutalon villiviinin peittämän muurin ja vanhan puuston katveessa; se oli kuin kasvanut kiinni tonttiinsa. Siitä alkoi tutkimusmatka kameran kanssa ympäri Helsinkiä. Tuloksena oli haastattelusarja ihmisistä ja rakennuksista Aallon perinnön takana. Suurin osa ilmestyi 2018, jolloin Aallon syntymästä oli kulunut 120 vuotta. Tarina kuitenkin jatkui: löytyi lisää haastateltavia, uusia näkökulmia. Syntyi kirja Alvar Aallon jalanjäljillä, joka esittelee Aallon Helsingissä sijaitsevat kohteet Erottajan paviljongista Kelan toimitaloon ja taustoittaa ainutlaatuista Aalto-brändiä hänet tunteneiden henkilöiden ja Aalto-tutkijoiden kautta.
Tutkija, arkkitehti Sirkkaliisa Jetsosen ja valokuvaaja Jari Jetsosen Alvar Aalto Churches päättää perusteellisen Aalto-trilogian, jonka kaksi ensimmäistä osaa Alvar Aalto Homes ja Alvar Aalto Libraries, ilmestyivät 2018. Trilogiassa Aalto on nimenomaan kansainvälinen arkkitehti, jonka kohteet tunnettiin laajalti jo 1930-luvulta alkaen. Monet kohteista sijaitsevat ulkomailla: Yhdysvalloissa, Ranskassa, Saksassa ja Italiassa. Jetsoset ovat matkustaneet Aallon kohteiden perässä lähes 40 vuoden ajan ja tallentaneet vaikutteitaan – Sirkkaliisa Jetsonen tukijan tekstein ja Jari Jetsonen valokuvin. Näistä tutkimusmatkoista on syntynyt useita kirjoja, luentosarjoja ja työpajoja.
