Lausuntopyyntö RTS 23:4 Infra- ja MaaRYL Betonimurskeiden ja uusiomateriaalien käyttöä koskevien kohtien päivitykset

Rakennustietosäätiö RTS pyytää lausuntoja betonimurskeiden sekä uusiomateriaalien käyttöä koskevien kohtien päivitystä Infra- ja MaaRYLissä käsittelevästä ehdotuksesta. Ehdotus sisältää muutosesitykset seuraaviin Infra- ja MaaRYLin kohtiin:

  • 18111 Maapenkereet
  • 18330 Lopputäytöt
  • 18341 Rakennuksen täytöt (pelkästään MaaRYL)
  • 18360 Massanvaihtoon kuuluvat täytöt (InfraRYL), 18361 (MaaRYL)
  • 21110 Suodatinkerrokset
  • 21210 Jakavat kerrokset
  • 21310 Sitomattomat kantavat kerrokset
  • 21411 Asfalttipäällysteet
  • Liite T18 2017 Sitomattoman kantavan kerroksen ja jakavan kerroksen vaatimukset betonimurskeelle sekä suositukset testaustiheydeksi.

Muutosesityksessä on huomioitu seuraavat asiat:

  • MARA-asetus (843/2017) ja sen soveltamisohje
  • EEJ-asetus (466/2022) ja sen soveltamisohje
  • Kansallinen standardi SFS 5884 ja siinä esitetyt uudet BeM-luokat
  • Väyläviraston ohje Uusiomateriaalien käyttö väylärakentamisessa
  • Infra- ja MaaRYLissä on lisäksi yhtenäistetty tähän aiheeseen liittyvät sisällöt.

Lausuntoaineisto alla. Lausuntojen viimeinen palautuspäivä on 29.3.2023.

Lisätietoja:
Saara Lehtonen
tuotepäällikkö
saara.lehtonen@rakennustieto.fi

Lausuntopyyntö RTS 23:5 KiinteistöRYL Ulkoalueiden hoito ja kunnossapito

Rakennustietosäätiö RTS pyytää lausuntoja KiinteistöRYLin ulkoalueiden hoitoa ja kunnossapitoa käsittelevän luvun ehdotuksesta. Ulkoalueiden hoitoa ovat muun muassa puhtaanapito, talvikunnossapito ja kasvillisuustyöt. Kunnossapitoa ovat esimerkiksi kasvillisuusalueiden täydennysistutukset, päällysterakenteiden reikien ja paikallisen kulumisen paikkaukset ja alueen varusteiden ja alueen rakenteiden maalaus, korjaus sekä osien uusiminen.

Lausuntoaineisto alla. Lausuntojen viimeinen palautuspäivä on 24.3.2023.

Lisätietoja:
Ilkka Friman
tiimipäällikkö
ilkka.friman@rakennustieto.fi

Kaupunki 3.0 -hanke luo perustaa ja näkymää rakennetun ympäristön energiaoptimoinnin dataekosysteemille

Ajankohtainen energiakriisi, rakennusten korjaustarve ja vihreä siirtymä aiheuttavat muutospainetta rakennetussa ympäristössä, liikenteessä ja energia-alalla. Kuluttajille ja kiinteistönomistajille on tärkeää löytää uusia energiatehokkuutta parantavia ratkaisuja. Kiinteistö- ja rakentamisala vastaa noin 35 prosentista energian kokonaiskulutuksesta Suomessa, kun mukaan lasketaan myös asumisesta koituva kulutus.  Energiatehokkuuden parantaminen on systeeminen haaste, jonka ratkaiseminen edellyttää dataohjautuvuutta ja toimialarajat ylittävää yhteistyötä.

Rakennustietosäätiö RTS sr on käynnistänyt yhteistyössä Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran kanssa Kaupunki 3.0 -hankkeen, jossa kootaan perusta datan jakamiseen keskittyvälle yhteistyöverkostolle eli dataekosysteemille. Dataekosysteemissä luodaan energiaoptimoinnin ratkaisuja rakennettuun ympäristöön yli yritys- ja toimialarajojen. Visiona on kehittää kaupungissa tai seutualueella energiamukautuvia järjestelyjä, joissa dataa hyödyntämällä rakennukset, asuinalueet, liikennevälineet ja ihmiset toimivat energiaoptimoidusti. 

”Energiaoptimointi tuo kasvavan paineen eri rakennetun ympäristön järjestelmien yhteistoiminnalle, jonka vuoksi datan virtaus ja yhteentoimivuus ovat keskeisiä yhteistyöaiheita. Rakennuksen sisällä yhteentoimivaksi systeemiksi on voitava kytkeä talotekniikka, energian tuotantojärjestelmät ja sähköautojen lataus. Tulevaisuudessa yksittäinen rakennus kytkeytyy myös lähiympäristöönsä esimerkiksi energiayhteisön kautta. Haluamme tutkia nämä käyttötapauksien kautta ja koota valmiudet dataekosteemille. ”, kuvaa hankkeesta vastaava tutkimusjohtaja Tommi Arola Rakennustietosäätiöstä. 

Pilottikohteena rakennuksen energiaoptimoinnin käyttötapaukset ja yhteiset dataratkaisut 

Hankkeessa kehitetään esimerkkirakennuksen avulla datapohjaista energiaoptimointia ja sitä, miten rakennus kytkeytyy kaupunkiverkostoon, esimerkiksi kehittyviin energiajärjestelmiin ja tuotantotapoihin. Hankkeessa kartoitetaan rakennetun ympäristön, liikenne- ja energiatoimialoja ylittävän dataekosysteemin perusta. Tätä varten tunnistetaan yli toimialarajojen yritysten datan käytön mahdollisuuksia, datatarpeita, tarvittavaa osaamista sekä liiketoimintahyötyjä verkostomaisesta yhteistyöstä. 

“Hankkeessa pilotoidaan avoimia datalähteitä yhdistävää digitaalista näkymää, jossa voidaan tarkastella esimerkkirakennuksen ominaisuuksia energiaoptimoinnin parantamiseksi. Tämä visuaalinen työkalu helpottaa käyttötapausten löytämistä ja ideointia tuomalla yhteen kiinteistön omistajan, sijoittajan ja asujan näkökulmat”, kertoo tutkimusjohtaja Arola.

Määritämme lisäksi tutkimus- ja kehitysaihiot, joilla toimialarajat ylittävää energiaoptimoinnin dataekosysteemiä voidaan lähteä rakentamaan. Hankkeen on tarkoitus luoda myös pohjaa käytännön energiaoptimoinnin kehitykselle osana rakennuksen peruskorjausta niin, että korjausrakentamiseen voidaan yhdistää tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa.

Energiaoptimoinnin avulla kohti toimialat ylittävää datayhteistyötä

Kun rakennusten omat ja niitä ympäröivät energiajärjestelmät sekä tuotantotavat kytkeytyvät toisiinsa yhä vahvemmin, tarvitaan tehokkaampaa datan liikkumista ja standardointia yhteistyössä yli toimialarajojen. Jo nyt teknologioita, kuten tekoälyä ja data-analytiikkaa, virtuaalitodellisuuksia ja datamalleja voitaisiin valjastaa avuksi kiinteistöjen ja asuinalueiden energiaoptimoitujen ratkaisujen sovittamiseksi yhteen.

”Datan tehokkaammalla yhteiskäytöllä voimme vastata yhteiskuntiemme suuriin muutoshaasteisiin, ja energiaoptimoinnin parantaminen datan avulla on tästä hyvä esimerkki. Pilotin tarkoitus on dataohjautuvuuden vahvistamisen rinnalla myös kerätä oppeja ekosysteemisen työskentelytavan mahdollisuuksista kiinteistö- ja energia-aloilla. Samalla teemme näkyväksi, mitä dataa on saatavilla ja mitä hyödyllisiä käyttökohteita sillä voisi olla. Kaupunki 3.0 -hanke kirittää osaltaan digitaalista ja vihreää siirtymää Suomessa ja yhteisten datainfrastruktuurien kehittymistä”, toteaa johtava asiantuntija Taru Rastas Sitrasta. Sitra rahoittaa ja ohjaa hanketta sekä avustaa toimijoiden välisen yhteistyön rakentumista.  

Lisätietoja

Rakennustietosäätiö

Tommi Arola, tutkimusjohtaja, digitaalinen rakennettu ympäristö

tommi.arola(a)rts.fi

Rakennustietosäätiö RTS sr on rakennusalan puolueeton vaikuttaja ja Rakennustiedon omistajayhteisö, joka vastaa yhteisön rakennusalaan liittyvästä tutkimus- ja kehitystoiminnasta sekä huolehtii yhteiskuntasuhteista.

Sitra

Taru Rastas, johtava asiantuntija, reilu datatalous

taru.rastas(a)sitra.fi

Sitra on aktiivinen tulevaisuuden tekijä, joka tutkii, selvittää ja ottaa kumppanit eri sektoreilta mukaan ennakkoluulottomiin kokeiluihin ja uudistuksiin. Tulevaisuustyön tähtäimessä on Suomi, joka menestyy kestävän hyvinvoinnin edelläkävijänä.

Tule kuulemaan tietoa huomisen rakentamiseen – Rakennustiedon virtuaalinen aamukahvisarja 2022

Rakennustiedon Tietoa huomisen rakentamiseen -virtuaalinen aamukahvisarja kokoaa rakentamisalan ajankohtaisia aiheita tiiviiksi tietopaketeiksi joka perjantaiaamu klo 9.00–9.45 syksyllä 2022.

Tule kuulemaan ja keskustelemaan mielenkiintoisista aiheista ilmoittautumalla aamukahveille osoitteessa rakennustieto.fi/ajankohtaista/tapahtumat.

Syksyn aiheita (ohjelmamuutokset mahdollisia):

2.9Tietoisku InfraRYLin uudesta sisällöstä
9.9Uudet RTS-ympäristöluokituksen hankekriteerit 2022
16.9Työkaluja kestävään asunto- ja kaupunkisuunnitteluun
23.9Hyppää vauhdittamaan tuottavuusloikkaan ja tuo tuotetietosi kansalliseen RT-tuotetietokantaan!
30.9Ennakkoesittelyssä RT-tilalaskenta – uusi työkalu hankesuunnitteluvaiheen kustannusten laskentaan
7.10Työmaiden dokumentointiin helpotusta RT-tuotetiedolla
14.10Hiilijalanjälkitieto nyt RT-tuotetiedosta helposti kaikkiin käyttötarkoituksiin!
28.10RT-ohjekortistossa julkaistaan paljon uutta 2022 – tule kuulolle ja pysy ajantasalla!
4.11Ajankohtaiskatsaus julkaistuihin ja tuleviin RT-sopimuslomakkeisiin
11.11Uusi GWP-seloste auttaa hiilijalanjäljen todentamisessa
18.11Ota hiilijalanjäljen laskentaan avuksi RT-tuotetieto!
25.11M1-luokitus uudistuu
2.12RTS-ympäristöluokitus tarjoaa nyt ratkaisun myös kiinteistöjen kestävään käyttöön

Loppuunmyynti Rakennustiedon Malminkadun kirjakaupassa 16.5.–27.5.

Malminkadun kirjakauppamme sulkeutuessa kirja- ja lomakemyynti siirtyy kokonaan verkkoon. Tervetuloa tekemään löytöjä loppuunmyynnin kirja-aleista 16.5–27.5. 

Rakennustiedon kirjakauppa palveli rakennusalan ammattilaisia neljännesvuosisadan ajan 1980-luvun lopulta vuoteen 2015 Runeberginkatu 5:ssä. Omakustanteisten kirjojen lisäksi kaupassa myytiin kansainvälistä arkkitehtuurin ja rakentamisen ammattikirjallisuutta.

Kirjakaupan valikoima oli laaja ja monipuolinen – sieltä löytyi uusin tieto ja uusimmat trendit. Ennen Amazonia ja Rakennustiedon verkkokaupan tuloa se oli ainoa paikka, josta Suomessa saattoi hankkia kirjoja esimerkiksi Frank Gehrysta, Tadao Andosta tai Jean Nouvelista.

Nyt myymme kaikki jäljellä olevat muiden kuin Rakennustiedon kustantamat kirjat poistohinnoilla. Tarjolla arkkitehtuurin ja rakentamisen ammattikirjallisuutta 2000-luvun alusta 2010-luvun loppuun – klassikoita ja ajankohtaista tietoa.

Valikoimassa yli 200 kirjaa, hinnat alkaen 5 euroa.

Osta lahjaksi tai omaan kirjahyllyyn!

Rakennustiedon kirjakauppa
Malminkatu 16 A, 00101 Helsinki

Rakennustietosäätiön TKI-toiminta tukee KIRA-alan kasvuohjelman toteuttamista

Rakennustietosäätiöön viime vuonna perustettu TKI-yksikkö vastaa Kiinteistö- ja rakentamisfoorumin kasvuohjelman tavoitteisiin, joilla aktivoidaan ja vauhditetaan toimialan tavoitteellista kehittämistä ja liiketoimintavetoista kasvua.

Rakennustietosäätiön TKI-yksikkö ylläpitää Rakennustieto-konsernin tilannekuvaa rakennetun ympäristön muutostekijöistä ja vahvistaa proaktiivista tietotuotteiden ja -palveluiden kehittämistä. Haluamme entistä paremmin ymmärtää KIRA-alan ajankohtaisia tarpeita ja edistää uusien digitaalisten ratkaisujen kehittymistä, innovaatioiden syntymistä ja vihreän siirtymän toteutumista. TKI-toimintamme myös nostaa esiin tulevaisuuden rakentamiseen ja rakennettuun ympäristöön liittyviä uusia kasvun mahdollisuuksia.

KIRA-alan kasvuohjelma tunnistaa, että KIRA-alalla on erityinen rooli hiilineutraalisuuden ja vihreän siirtymän mahdollistamisessa. Alan lupaus on toimiva, turvallinen ja kestävä rakennettu ympäristö vuonna 2030. Tavoitteena on myös luoda hyvinvointia niin loppukäyttäjille kuin yhteiskunnalle laajemmin.

Tavoitteiden toteuttaminen edellyttää nykyistä merkittävästi laajempaa ja monialaisempaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa. Rakennustietosäätiön TKI-toiminta edistää KIRA-alan toimijoiden mahdollisuuksia erilaisten vaatimusten yhteensovittamiseen. Lisäksi tavoitteenamme on luoda uusia työkaluja alueiden, kaupunkiympäristöjen sekä rakennusten elinkaaren hallintaan suunnittelusta ylläpitoon ja KIRA-alan tuottavuuden kehittämisen tueksi.

Esimerkiksi parhaillaan Rakennustietosäätiössä kehitettävä Elinkaarilaadun työkalu tarjoaa välineen asuinkerrostalon suunnittelutavoitteiden määrittelyyn ja käsittelyyn, sekä tavoitteiden perusteella tuotettavien rakennusten ominaisuuksien arviointiin. Elinkaarilaadun työkalu täydentää jo käytössä olevaa RT-ympäristötyökalua, ja se käsittää osioita asuinkerrostalon toimivuuteen ja viihtyisyyteen sekä korjattavuuteen ja huollettavuuteen liittyen.

”KIRA-alan kasvuohjelman tavoitteena olevat digitaalinen ja vihreä siirtymä edellyttävät systeemisen muutoksen aikaansaamista kaikissa mittakaavoissa. Muutos edellyttää teknologisen kehityksen sekä ympäristöllisten ja ihmisten hyvinvointiin liittyvien tekijöiden yhtäaikaista huomioimista. Systeeminen muutos on kuitenkin toteutettavissa vain, jos samalla luodaan KIRA-alan toimijoille liiketoiminnan kasvun edellytyksiä”, korostaa Rakennustietosäätiön yliasiamies, professori, Markku Hedman.

Lisätietoja

Tommi Arola
tutkimusjohtaja, rakennetun ympäristön digitalisaatio, Rakennustietosäätiö RTS sr
040 829 9789
tommi.arola@rakennustieto.fi

Arkkitehtuuria ja muotoilua juhlitaan 3.–6. helmikuuta ympäri maan

Arkkitehtuurin ja muotoilun päivien teemaksi valittu ”Kestokulttuuri” avaa näkökulmia ekologisesti, taloudellisesti ja esteettisesti kestävään suunnitteluun. Tapahtumapäivien ohjelmistossa on runsaasti tapahtumia eri puolilla Suomea, sekä paikan päällä, että virtuaalisesti toteutettuina. Myös kouluille on koottu oppimisaineistoja ja tehtäväpaketteja, jotka tarjoavat oppilaille inspiroivan tavan tutustua omaan lähiympäristöön sekä pohtia arkkitehtuuria ja muotoilua kestävyyden näkökulmista.

Tutustu Arkkitehtuurin ja muotoilun päivien tapahtumiin.

Jotta päivä saisi vakiintuneen liputuspäivän aseman, toivotaan kansalaisten ja organisaatioiden, jotka kokevat Alvar ja Aino Aallon sekä arkkitehtuurin ja muotoilun valtakunnallisen liputuspäivän arvoiseksi, nostavan lipun salkoon 3. helmikuuta.  Liputuspäivästä saatavan palautteen perusteella sisäministeriö päättää mahdollisista myöhemmistä suosituksista.

Liputuspäiväesityksen takana on yksitoista arkkitehtuurin ja muotoilun alojen organisaatiota, jotka haluavat nostaa esiin arkkitehtuurin ja muotoilun tärkeän roolin hyvinvointivaltiomme rakentamisessa ja kehittämisessä. Toisin kuin monilla muilla taiteen aloilla, ei arkkitehtuurilla ja muotoilulla ole aiemmin ollut omaa liputuspäivää.

Päätapahtuma haastaa pohtimaan kestokulttuuria

Arkkitehtuurin ja muotoilun päivien päätapahtuma järjestetään 4. helmikuuta Helsingin kaupungintalolta striimattuna. Tapahtumassa kuullaan värikäs keskustelu, jossa hiilineutraalin kiertotalouden asiantuntijayritys Ethica, vastuullista kuluttamista ajava kansalaisjärjestö Eetti ja ilmastohätätilaa vastaan taisteleva Elokapina-liike haastavat arkkitehdin, maisema-arkkitehdin ja sisustusarkkitehdin pohtimaan kestokulttuurin ja kiertotalouden yhtäläisyyksiä ja eroja, kuluttajan asemaa ja kestävän suunnittelun normeja.

Haasteen ottavat vastaan ympäristöministeriön yliarkkitehti Harri Hakaste, maisema-arkkitehti ja Aalto-yliopiston apulaisprofessori Elisa Lähde ja sisustusarkkitehti ja sisustusarkkitehtitoimisto Fyran kestävän kehityksen koordinaattori Sisko Anttalainen. Kestokulttuuri-tapahtuman yhteydessä julkistetaan Sisustusarkkitehdit SIO:n valitsema Vuoden sisustusarkkitehtitoimisto 2022.

Tapahtumastriimaus on katsottavissa Helsinki-kanavalla.

Osallistu 6.2. mennessä kuvahaasteeseen

Sosiaalisen median valokuvahaaste #kestokulttuuri julkistetaan maanantaina 31. tammikuuta, ja se jatkuu 6. helmikuuta saakka. Haasteeseen osallistuvat kuvat kootaan Arkkitehtuurin ja muotoilun päivien Instagram-tilille @arkmuoto.

Ohjeet kuvahaasteeseen osallistumiseen tästä linkistä.

Uusi arkkitehtuuripoliittinen ohjelma on julkaistu

Valtioneuvoston tänään julkaisema Suomen uusi arkkitehtuuri-poliittinen ohjelma korostaa arkkitehtuurin kykyä tukea hyvinvointia ja yhteiskunnan kestävyyttä. Vuoteen 2035 ulottuva ohjelma asettaa tavoitteet ja toimenpiteet, joilla rakennetun ympäristön kokonaisvaltaista kestävyyttä kehitetään. Rakennustietosäätiö toimii yhtenä ohjelmaa jalkauttavana vastuutahona.

Vuodesta 2019 lähtien valmistellun uuden arkkitehtuuripoliittisen ohjelman kantavia teemoja ovat arkkitehtuurin vaikutus ihmisten ja luonnon hyvinvointiin sekä hyvän suunnittelun merkitys aikaa kestävän ja muuntautumiskykyisen rakennetun ympäristön luomisessa.

Opetus- ja kulttuuriministeriön ja ympäristöministeriön tiedotteen mukaan ohjelma korostaa arkkitehtuurin merkitystä osana jokaisen arkea. Tietoisuutta rakennetun ympäristön merkityksestä meille jokaiselle vahvistetaan muun muassa arkkitehtuuri- ja muotoilukasvatuksen keinoin. Jakamalla tietoa lisätään ymmärrystä kulttuurisista arvoista osana paikkojen identiteettiä. Kulttuurin, taiteen ja kulttuuriperinnön läsnäolo rakennetussa ympäristössä tukee hyvinvointia, alueellista elinvoimaa ja kansainvälistä vetovoimaa.

Ohjelman jalkautus alkaa

Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen nostaa esiin potentiaalin vahvistaa entisestään Suomen kansainvälistä tunnettuutta arkkitehtuurimaana, uusien ja kestävien ratkaisujen luomisen myös talouskasvun tueksi sekä koulutuksen ja tutkimuksen. ”Alan osaamisen ja työvoiman turvaamiseksi arkkitehtuurin alan ammattilaisten tulevat osaamis- ja työvoimatarpeet on hyvä selvittää”, Kurvinen toteaa.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari peräänkuuluttaa ilmastonmuutoksen ja luontokadon hillitsemiseksi rakentamisen haitallisten vaikutusten torjumista kaavoituksesta ja rakennussuunnittelusta lähtien sekä uusia työkaluja ja yhteistyön muotoja. Hän painottaa myös eriarvoisuuden torjumista laadukkaalla rakennetulla ympäristöllä: ”Rakennettua ympäristöä pitää suunnitella ja kehittää yhdessä käyttäjien kanssa ja kuulostella herkällä korvalla myös tulevia tarpeita erilaisilla alueilla”.

Suomen ensimmäinen arkkitehtuuripoliittinen ohjelma valmistui vuonna 1998. Nyt julkaistun ohjelman valmisteli opetus- ja kulttuuriministeriön ja ympäristöministeriön asettama työryhmä. Ohjelman laatimiseen ja kommentointiin osallistui laaja joukko toimijoita, joilla on ratkaiseva rooli myös siinä, miten ohjelma toteutuu. Ohjelma korostaakin, että laadukas rakennettu ympäristö voi syntyä vain, jos yhteistyö suunnittelijoiden, rakennuttajien ja muiden avaintoimijoiden välillä toimii, käyttäjiä unohtamatta.

Toimenpiteille on sidosryhmäkeskustelujen pohjalta osoitettu laaja joukko eri vastuutahoja, joista yksi on Rakennustietosäätiö RTS sr. Keväällä 2022 käynnistetään hanke kansalaiskeskustelun ja osallisuuden vahvistamiseksi.

Tiedotteen julkaisi ensimmäisenä Arkkitehtuurin tiedotuskeskus Archinfo.

Lisätietoja

Eeva Astala, yhteiskunnallisen vaikuttamisen asiantuntija, Archinfo
puh. 040 686 2155, eeva.astala@archinfo.fi

Miina Jutila, viestintäpäällikkö, Archinfo
puh. 040 585 4135, miina.jutila@archinfo.fi

Riesa Consultative Oy on voittanut vuoden 2021 Esteetön Suomi -palkinnon

Esteettömyyskonsultointia tarjoava, nuorten yrittäjien perustama Riesa Consultative Oy on valittu vuoden 2021 Esteetön Suomi -palkinnon saajaksi. Kunniamaininnat myönnettiin esteettömän matkailun asiantuntija Sanna Kalmarille, joka pitää suosittua Palmuasema-blogia sekä Tuusulan asuntomessuilla esitellylle Villa Mikaelille, esimerkkinä innovatiivisesta ja esteettömästä pientalosuunnittelusta.

Invalidiliitto ja Rakennustietosäätiö RTS sr myöntävät Esteetön Suomi -palkinnon toiminnalle tai kohteelle, joka on merkittävällä tavalla edistänyt esteettömyyden tai saavutettavuuden toteutumista. Palkinnon tarkoituksena on edistää rakennetun ympäristön ja palvelujen soveltuvuutta kaikille sekä kannustaa tilaajia, suunnittelijoita ja toteuttajia esteettömiin ja saavutettaviin ratkaisuihin.

Palkittava voi olla esimerkiksi henkilö, ympäristö, reitistö, rakennus, toimintamalli tai palvelu, jolla on ajankohtaista ja yleistä merkitystä. Joka toinen vuosi jaettavan palkinnon teemana oli tällä kertaa yhteisöllisyys. Teeman avulla haluttiin nostaa esiin sellaisia esteettömiä ja hyvinvointia tukevia ympäristöjä sekä palveluja, jotka mahdollistavat yhteisöllisyyden toteutumisen ja kokemuksen yhdenvertaisuudesta.

Palkintoraatiin kuuluivat puheenjohtaja Salla Mustonen Suomen Arkkitehtiliitto SAFAsta sekä jäsenet Markku Hedman Rakennustietosäätiö RTS:stä, Taina Hiekkataipale Expomark Oy:stä, Kauko Väisänen Invalidiliiton jäsenistön edustajana ja Johanna Hätönen Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKEstä.

Ehdotuksia palkinnon saajaksi tuli yhteensä 33 kpl. Osa ehdotuksista osui samoille kohteille ja kaikkiaan 26 eri kohdetta ehdotettiin palkinnon saajaksi.

Palkintoraati perusteli tekemiään valintoja seuraavasti:

  • Riesa Consultative Oy:n toiminnassa rakennettu ympäristö nousee keskiöön. Toiminnalla on tarve, jota ei vielä juuri tarjota markkinoilla. Ehdotus vastaa toiminnallaan parhaiten kilpailun tarkoitusta. Palvelu on ajan hengessä kiinni ja yrittäjät ovat tunnistaneet hyvän markkinan. Riesa Consultative Oy tekee hyvää työtä ja asiakkaina on mm. monia rakentamisalan yrityksiä. Kohteen palkitsemisella halutaan tukea laajemminkin tämänkaltaista toimintaa.
  • Sanna Kalmari tekee tunnustettua ja arvostettua työtä esteettömän matkailun edistämiseksi, minkä myötä matkailualan toimijat ovat alkaneet kokea esteettömyyden tuomaa lisäarvoa. Kalmari ylläpitää suosittua Palmuasema-blogia, jonka avulla on saanut muutettua matkailuun liittyviä asenteita. Blogissaan Kalmari on viime aikoina, korona-ajan myötä, nostanut esiin myös luontomatkailukohteita.
  • Villa Mikael valittiin kunniamaininnan saajaksi hienona arkkitehtuurikohteena. Kohde on hyvä esimerkki laadukkaasta ja esteettömästä pientalorakentamisesta. Kohteen avulla on voitu osoittaa, etteivät esteettömyys ja esteettisyys ole toisiansa poissulkevia arvoja. Kohde on onnistunut muuttamaan esteettömän rakentamisen imagoa.

Esteetön Suomi -palkinnon jakotilaisuus siiryi vallitsevan koronatilanteen vuoksi vuonna 2021. Palkinnon ja kunniamainintojen saajat julkistettiin Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKEn verkostotilaisuudessa torstaina 20.1.2022. Palkintojenjakotilaisuus on tarkoitus toteuttaa toukokuussa 2022 järjestettävien Apuvälinemessujen yhteydessä.

Suomen Messusäätiö myöntää palkinnon saajalle 3000 euron stipendin. Suomen Messusäätiö edistää ja tekee tunnetuksi suomalaista elinkeinoelämää. Säätiö jakaa vuosittain noin 400 000 euron arvosta stipendejä, apurahoja sekä tunnustus- ja kannustuspalkintoja. Palkinnoista tunnetuimpia ovat Kaj Franck -muotoilupalkinto, Habitare-suunnittelukilpailun palkinto sekä Rakkaudesta kirjaan -palkinto.

Tiedoitteen on julkaissut ensimmäisenä Invalidiliitto.

Lisätietoja:
Johanna Hätönen, vastaava esteettömyysasiantuntija, Invalidiliitto ry
+358447650521, johanna.hatonen@invalidiliitto.fi

Invalidiliitto edistää ja kehittää fyysisesti vammaisten ja toimintaesteisten henkilöiden mahdollisuuksia osallistua, liikkua ja elää täysipainoista elämää. Invalidiliitto-konserniin kuuluvat myös Validia Oy, Lapin Kuntoutus Oy ja Ammattiopisto Spesia.