Rakennustietosäätiö

Arkkitehtuurin ja muotoilun päivien teemaksi valittu ”Kestokulttuuri” avaa näkökulmia ekologisesti, taloudellisesti ja esteettisesti kestävään suunnitteluun. Tapahtumapäivien ohjelmistossa on runsaasti tapahtumia eri puolilla Suomea, sekä paikan päällä, että virtuaalisesti toteutettuina. Myös kouluille on koottu oppimisaineistoja ja tehtäväpaketteja, jotka tarjoavat oppilaille inspiroivan tavan tutustua omaan lähiympäristöön sekä pohtia arkkitehtuuria ja muotoilua kestävyyden näkökulmista.

Tutustu Arkkitehtuurin ja muotoilun päivien tapahtumiin.

Jotta päivä saisi vakiintuneen liputuspäivän aseman, toivotaan kansalaisten ja organisaatioiden, jotka kokevat Alvar ja Aino Aallon sekä arkkitehtuurin ja muotoilun valtakunnallisen liputuspäivän arvoiseksi, nostavan lipun salkoon 3. helmikuuta.  Liputuspäivästä saatavan palautteen perusteella sisäministeriö päättää mahdollisista myöhemmistä suosituksista.

Liputuspäiväesityksen takana on yksitoista arkkitehtuurin ja muotoilun alojen organisaatiota, jotka haluavat nostaa esiin arkkitehtuurin ja muotoilun tärkeän roolin hyvinvointivaltiomme rakentamisessa ja kehittämisessä. Toisin kuin monilla muilla taiteen aloilla, ei arkkitehtuurilla ja muotoilulla ole aiemmin ollut omaa liputuspäivää.

Päätapahtuma haastaa pohtimaan kestokulttuuria

Arkkitehtuurin ja muotoilun päivien päätapahtuma järjestetään 4. helmikuuta Helsingin kaupungintalolta striimattuna. Tapahtumassa kuullaan värikäs keskustelu, jossa hiilineutraalin kiertotalouden asiantuntijayritys Ethica, vastuullista kuluttamista ajava kansalaisjärjestö Eetti ja ilmastohätätilaa vastaan taisteleva Elokapina-liike haastavat arkkitehdin, maisema-arkkitehdin ja sisustusarkkitehdin pohtimaan kestokulttuurin ja kiertotalouden yhtäläisyyksiä ja eroja, kuluttajan asemaa ja kestävän suunnittelun normeja.

Haasteen ottavat vastaan ympäristöministeriön yliarkkitehti Harri Hakaste, maisema-arkkitehti ja Aalto-yliopiston apulaisprofessori Elisa Lähde ja sisustusarkkitehti ja sisustusarkkitehtitoimisto Fyran kestävän kehityksen koordinaattori Sisko Anttalainen. Kestokulttuuri-tapahtuman yhteydessä julkistetaan Sisustusarkkitehdit SIO:n valitsema Vuoden sisustusarkkitehtitoimisto 2022.

Tapahtumastriimaus on katsottavissa Helsinki-kanavalla.

Osallistu 6.2. mennessä kuvahaasteeseen

Sosiaalisen median valokuvahaaste #kestokulttuuri julkistetaan maanantaina 31. tammikuuta, ja se jatkuu 6. helmikuuta saakka. Haasteeseen osallistuvat kuvat kootaan Arkkitehtuurin ja muotoilun päivien Instagram-tilille @arkmuoto.

Ohjeet kuvahaasteeseen osallistumiseen tästä linkistä.

Valtioneuvoston tänään julkaisema Suomen uusi arkkitehtuuri-poliittinen ohjelma korostaa arkkitehtuurin kykyä tukea hyvinvointia ja yhteiskunnan kestävyyttä. Vuoteen 2035 ulottuva ohjelma asettaa tavoitteet ja toimenpiteet, joilla rakennetun ympäristön kokonaisvaltaista kestävyyttä kehitetään. Rakennustietosäätiö toimii yhtenä ohjelmaa jalkauttavana vastuutahona.

Vuodesta 2019 lähtien valmistellun uuden arkkitehtuuripoliittisen ohjelman kantavia teemoja ovat arkkitehtuurin vaikutus ihmisten ja luonnon hyvinvointiin sekä hyvän suunnittelun merkitys aikaa kestävän ja muuntautumiskykyisen rakennetun ympäristön luomisessa.

Opetus- ja kulttuuriministeriön ja ympäristöministeriön tiedotteen mukaan ohjelma korostaa arkkitehtuurin merkitystä osana jokaisen arkea. Tietoisuutta rakennetun ympäristön merkityksestä meille jokaiselle vahvistetaan muun muassa arkkitehtuuri- ja muotoilukasvatuksen keinoin. Jakamalla tietoa lisätään ymmärrystä kulttuurisista arvoista osana paikkojen identiteettiä. Kulttuurin, taiteen ja kulttuuriperinnön läsnäolo rakennetussa ympäristössä tukee hyvinvointia, alueellista elinvoimaa ja kansainvälistä vetovoimaa.

Ohjelman jalkautus alkaa

Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen nostaa esiin potentiaalin vahvistaa entisestään Suomen kansainvälistä tunnettuutta arkkitehtuurimaana, uusien ja kestävien ratkaisujen luomisen myös talouskasvun tueksi sekä koulutuksen ja tutkimuksen. ”Alan osaamisen ja työvoiman turvaamiseksi arkkitehtuurin alan ammattilaisten tulevat osaamis- ja työvoimatarpeet on hyvä selvittää”, Kurvinen toteaa.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari peräänkuuluttaa ilmastonmuutoksen ja luontokadon hillitsemiseksi rakentamisen haitallisten vaikutusten torjumista kaavoituksesta ja rakennussuunnittelusta lähtien sekä uusia työkaluja ja yhteistyön muotoja. Hän painottaa myös eriarvoisuuden torjumista laadukkaalla rakennetulla ympäristöllä: ”Rakennettua ympäristöä pitää suunnitella ja kehittää yhdessä käyttäjien kanssa ja kuulostella herkällä korvalla myös tulevia tarpeita erilaisilla alueilla”.

Suomen ensimmäinen arkkitehtuuripoliittinen ohjelma valmistui vuonna 1998. Nyt julkaistun ohjelman valmisteli opetus- ja kulttuuriministeriön ja ympäristöministeriön asettama työryhmä. Ohjelman laatimiseen ja kommentointiin osallistui laaja joukko toimijoita, joilla on ratkaiseva rooli myös siinä, miten ohjelma toteutuu. Ohjelma korostaakin, että laadukas rakennettu ympäristö voi syntyä vain, jos yhteistyö suunnittelijoiden, rakennuttajien ja muiden avaintoimijoiden välillä toimii, käyttäjiä unohtamatta.

Toimenpiteille on sidosryhmäkeskustelujen pohjalta osoitettu laaja joukko eri vastuutahoja, joista yksi on Rakennustietosäätiö RTS sr. Keväällä 2022 käynnistetään hanke kansalaiskeskustelun ja osallisuuden vahvistamiseksi.

Tiedotteen julkaisi ensimmäisenä Arkkitehtuurin tiedotuskeskus Archinfo.

Lisätietoja

Eeva Astala, yhteiskunnallisen vaikuttamisen asiantuntija, Archinfo
puh. 040 686 2155, eeva.astala@archinfo.fi

Miina Jutila, viestintäpäällikkö, Archinfo
puh. 040 585 4135, miina.jutila@archinfo.fi

Esteettömyyskonsultointia tarjoava, nuorten yrittäjien perustama Riesa Consultative Oy on valittu vuoden 2021 Esteetön Suomi -palkinnon saajaksi. Kunniamaininnat myönnettiin esteettömän matkailun asiantuntija Sanna Kalmarille, joka pitää suosittua Palmuasema-blogia sekä Tuusulan asuntomessuilla esitellylle Villa Mikaelille, esimerkkinä innovatiivisesta ja esteettömästä pientalosuunnittelusta.

Invalidiliitto ja Rakennustietosäätiö RTS sr myöntävät Esteetön Suomi -palkinnon toiminnalle tai kohteelle, joka on merkittävällä tavalla edistänyt esteettömyyden tai saavutettavuuden toteutumista. Palkinnon tarkoituksena on edistää rakennetun ympäristön ja palvelujen soveltuvuutta kaikille sekä kannustaa tilaajia, suunnittelijoita ja toteuttajia esteettömiin ja saavutettaviin ratkaisuihin.

Palkittava voi olla esimerkiksi henkilö, ympäristö, reitistö, rakennus, toimintamalli tai palvelu, jolla on ajankohtaista ja yleistä merkitystä. Joka toinen vuosi jaettavan palkinnon teemana oli tällä kertaa yhteisöllisyys. Teeman avulla haluttiin nostaa esiin sellaisia esteettömiä ja hyvinvointia tukevia ympäristöjä sekä palveluja, jotka mahdollistavat yhteisöllisyyden toteutumisen ja kokemuksen yhdenvertaisuudesta.

Palkintoraatiin kuuluivat puheenjohtaja Salla Mustonen Suomen Arkkitehtiliitto SAFAsta sekä jäsenet Markku Hedman Rakennustietosäätiö RTS:stä, Taina Hiekkataipale Expomark Oy:stä, Kauko Väisänen Invalidiliiton jäsenistön edustajana ja Johanna Hätönen Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKEstä.

Ehdotuksia palkinnon saajaksi tuli yhteensä 33 kpl. Osa ehdotuksista osui samoille kohteille ja kaikkiaan 26 eri kohdetta ehdotettiin palkinnon saajaksi.

Palkintoraati perusteli tekemiään valintoja seuraavasti:

• Riesa Consultative Oy:n toiminnassa rakennettu ympäristö nousee keskiöön. Toiminnalla on tarve, jota ei vielä juuri tarjota markkinoilla. Ehdotus vastaa toiminnallaan parhaiten kilpailun tarkoitusta. Palvelu on ajan hengessä kiinni ja yrittäjät ovat tunnistaneet hyvän markkinan. Riesa Consultative Oy tekee hyvää työtä ja asiakkaina on mm. monia rakentamisalan yrityksiä. Kohteen palkitsemisella halutaan tukea laajemminkin tämänkaltaista toimintaa.
• Sanna Kalmari tekee tunnustettua ja arvostettua työtä esteettömän matkailun edistämiseksi, minkä myötä matkailualan toimijat ovat alkaneet kokea esteettömyyden tuomaa lisäarvoa. Kalmari ylläpitää suosittua Palmuasema-blogia, jonka avulla on saanut muutettua matkailuun liittyviä asenteita. Blogissaan Kalmari on viime aikoina, korona-ajan myötä, nostanut esiin myös luontomatkailukohteita.
• Villa Mikael valittiin kunniamaininnan saajaksi hienona arkkitehtuurikohteena. Kohde on hyvä esimerkki laadukkaasta ja esteettömästä pientalorakentamisesta. Kohteen avulla on voitu osoittaa, etteivät esteettömyys ja esteettisyys ole toisiansa poissulkevia arvoja. Kohde on onnistunut muuttamaan esteettömän rakentamisen imagoa.

Esteetön Suomi -palkinnon jakotilaisuus siiryi vallitsevan koronatilanteen vuoksi vuonna 2021. Palkinnon ja kunniamainintojen saajat julkistettiin Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKEn verkostotilaisuudessa torstaina 20.1.2022. Palkintojenjakotilaisuus on tarkoitus toteuttaa toukokuussa 2022 järjestettävien Apuvälinemessujen yhteydessä.

Suomen Messusäätiö myöntää palkinnon saajalle 3000 euron stipendin. Suomen Messusäätiö edistää ja tekee tunnetuksi suomalaista elinkeinoelämää. Säätiö jakaa vuosittain noin 400 000 euron arvosta stipendejä, apurahoja sekä tunnustus- ja kannustuspalkintoja. Palkinnoista tunnetuimpia ovat Kaj Franck -muotoilupalkinto, Habitare-suunnittelukilpailun palkinto sekä Rakkaudesta kirjaan -palkinto.

Tiedoitteen on julkaissut ensimmäisenä Invalidiliitto.

Lisätietoja:
Johanna Hätönen, vastaava esteettömyysasiantuntija, Invalidiliitto ry
+358447650521, johanna.hatonen@invalidiliitto.fi

Invalidiliitto edistää ja kehittää fyysisesti vammaisten ja toimintaesteisten henkilöiden mahdollisuuksia osallistua, liikkua ja elää täysipainoista elämää. Invalidiliitto-konserniin kuuluvat myös Validia Oy, Lapin Kuntoutus Oy ja Ammattiopisto Spesia.

Rakennustietosäätiö RTS sr kannustaa nuoria alalle tukemalla diplomitöitä vuosittain stipendein. Diplomityössään Havu Järvelä tutki, mitä ja miten purettavan rakennuskannan resursseja voidaan hyödyntää osana kasvavien kaupunkien asuinkerrostalorakentamista.

Uudisrakentaminen ei kykene lähitulevaisuudessa perustumaan nykyisessä määrin neitseellisten luonnonvarojen kulutukseen ja uudisrakentamisen määrää on syytä vähentää. 

Diplomityö kartoittaa uudisrakentamiseen soveltuvia resursseja ja niiden käytännön uudelleenkäyttöpotentiaalia. Lisäksi tavoitteena on ollut selvittää, miten uudelleenkäytettyjen rakennusosien hyödyntäminen vaikuttaa suunnittelutyöhön ja mitä muutoksia tarvittaisiin rakennusosien laajamittaisen uudelleenkäytön vakiinnuttamiseksi.

Tutustu Havu Järvelän diplomityöhön »