fbpx

SisäRYL 2013:n luvut 752 Parkettityö ja 753 Laminaattipäällystetyö on päivitetty

Päivitys koskee luvun 752 Parkettityö asennustuotteita ja asentamista käsitteleviä kohtia sekä luvun 753 Laminaattipäällystetyö asennustuotteita ja betoni- ja kiviainepohjaisia alustoja käsitteleviä kohtia.

Tällä hetkellä lattianpäällysteillä on omat tuotestandardinsa, jotka määrittelevät päällysteen ominaisuudet. Sen sijaan alusmateriaalin osalta standardisointityö on vielä kesken, ja siksi alusmateriaalille ei ole vielä yhteisesti sovittuja teknisiä ominaisuuksia, joihin RYLissä voitaisiin viitata. Päivityksen keskeinen sisältö on, että valitut tuotteet soveltuvat suunniteltuun tilaan ja käyttötarkoitukseen ja muodostavat yhdessä toimivan lattiarakenteen.

Päivityksen ovat hyväksyneet Rakennustietosäätiö RTS sr:n asettama SisäRYL 2013:n valvova toimikunta TK 314 sekä Lattian- ja seinänpäällysteliitto ry:n hallitus. Lisäksi päivitykselle on haettu konsensus lausuntokierrosmenettelyllä.

Päivitys koskee ainoastaan toimikunnan käsittelemiä kohtia, jotka esitetään vertailudokumentissa. Viitteitä tai muuta sisältöä ei ole päivitetty. Päivitys korvaa SisäRYL 2013:n luvut 752 Parkettityö ja 753 Laminaattipäällystetyö. Päivitys on astunut voimaan julkaisupäivänään 15.2.2021

Vertailudokumentti, jossa on esitetty lukujen muutokset, on Rakennustiedon verkkosivulla: SisäRYL 2013 Rakennustöiden yleiset laatuvaatimukset. Talonrakennuksen sisätyöt. Luvut 752 Parkettityö ja 753 Laminaattipäällystetyö. Päivityksen 15.2.2021 vertailudokumentti

Päivitetyt luvut kokonaisuudessaan on julkaistu RT-kortistossa lisälehtenä RT 14-11103_L. RT 14-11103_L Sisäryl 2013 rakennustöiden yleiset laatuvaatimukset. Talonrakennuksen sisätyöt. Lisälehti, luvut 752 Parkettityö ja 753 Laminaattipäällystetyö

Lisälehti, SisäRYL 2013 -kirja ja SisäRYL 2013 -e-kirja ovat myynnissä Rakennustiedon verkkokaupassa, www.rakennustietokauppa.fi. Päivitetyt luvut on lisätty kirjan väliin vihkona ja SisäRYL 2013 e-kirjaan liitteenä.

Ohje sähköautojen latauspisteistä tulossa

Rakennustietosäätiö RTS:n toimikunta TK 426 Sähköautojen latauspisteet on aloittanut ohjeen laatimisen sähköautojen latauspisteistä. Ohjekorttia aiheesta on toivottu paljon. Laki rakennusten varustamisesta sähköajoneuvojen latauspisteillä ja latauspistevalmiuksilla sekä automaatio- ja ohjausjärjestelmillä valmistui vuoden 2020 loppupuolella.

Tulevassa ohjeessa käsitellään asuin- ja toimitilakiinteistöt. Ohje koskee sekä uudisrakennuksia että olemassa olevia kiinteistöjä. Ohje on tarkoitettu kiinteistöjen omistajille, rakennushankkeeseen ryhtyville ja heidän edustajilleen sekä rakennussuunnittelijoille.

Toimikunta laatii ohjeen käsikirjoituksen pohjalta. Käsikirjoituksen tekevät Taneli Varis ja Jaakko Ketomäki Motivasta. Tavoitteena on, että toimikunnan laatima ohje lähetetään lausuntokierrokselle vuoden 2021 aikana.

Lisätietoja:

Ilkka Friman
projektipäällikkö
ilkka.friman@rakennustieto.fi

Rakennustieto seminaari: Sisäympäristöjen hygieeninen turvallisuus -seminaari 22.4.

Miten tilasuunnittelulla, materiaalivalinnoilla, ilmanvaihdolla ja ylläpidolla voidaan vaikuttaa pandemioihin? Miksi työmaan puhtaudenhallinta on tärkeää?

Rakennushankkeessa ja rakennuksen ylläpidossa tehdään monia valintoja, joilla on vaikutusta infektioiden leviämiseen ja torjuntaan. Rakennetun ympäristön tila- ja ilmanvaihtoratkaisut, materiaalivalinnat ja ylläpito vaikuttavat virusten ja bakteereiden kulkeutumiseen pintojen kautta ja ilmavälitteisesti.

Sisäympäristön terveellisyys ja hygieeninen turvallisuus korostuvat etenkin tiloissa, joissa on paljon ihmisiä tai ihmisiä, joilla vastustuskyky on heikentynyt tai vielä kehittymätön (sairaat, vanhukset, lapset). Ihmisten liikkuvuuden lisääntyessä infektioiden ehkäisy ja hallinta ovat merkittäviä hyvinvointi- ja kustannus- tekijöitä koko yhteiskunnalle.

Rakennustieto on julkaissut RT-ohjekorttisarjan, joka käsittelee hygieniaa sisätiloissa. Ohjekorteissa käsitellään hygienian perusteita, tilasuunnittelua sekä siivousta ja huoltoa. Ohjekorttisarjan aiheita käsitellään laajemmin 22.4. järjestettävässä seminaarissa ”Sisäympäristöjen hygieeninen turvallisuus”.

Seminaarissa nostetaan esille paljon ajankohtaisia tutkimustuloksia, kuten viime aikoina tutkittua virusten leviämistä ilmavälitteisesti ja pintojen kautta sekä ilmanvaihdon merkitystä virusten leviämisessä. Uutta tutkimustietoa jaetaan myös puhdistuksen vaikutuksista viruksen kulkeutumiseen tiloissa sekä käytön ja olosuhteiden vaikutuksesta tuotteiden antimikrobisiin ominaisuuksiin. Näiden lisäksi kuulemme työmaan puhtaudenhallinnan merkityksestä.

Seminaari kokoaa uusimman tutkimustiedon, alan keskeiset ohjeistukset ja parhaat käytännöt sekä tarjoaa tietoa hygienian hallintaa edistävistä teknologisista ratkaisuista ja luotaa uusia tutkimus- ja koulutushankkeita. Seminaarissa keskustellaan uusimmasta tutkimustiedosta ja sen käytäntöön soveltamisesta sekä pohditaan sisäympäristön hygienieenistä turvallisuutta osana rakennushanketta ja rakennusten ylläpitoa. Keskustelemme myös siitä, mihin kiinteistöjen omistuksessa, ylläpidossa ja rakennushankkeissa tulemme sisäympäristöjen hygieenisessä turvallisuudessa kiinnittämään aikaisempaa enemmän huomiota tulevaisuudessa.

Seminaari on tarkoitettu kiinteistöjen omistajille, kunnallisille ja yksityisille tilaajille, rakennuttajille, pääsuunnittelijoille, rakennussuunnittelijoille ja talotekniikkasuunnittelijoille sekä ylläpidosta vastaaville henkilöille. Seminaari on hyödyllinen myös alan oppilaitosten opettajille.

Tilaisuuden hinta 215 EUR + alv.
Viimeinen ilmoittautumispäivä on perjantai 16.4.2021.

Lisätietoja:

Jaana Matilainen, Rakennustieto Oy, puh. 040 5080 985 jaana.matilainen@rakennustieto.fi

Rakennustietosäätiö tähtää kestävän digitalisaation kehittämiseen ja täydentää konsernia uudella Rakennustietomalli Oy -organisaatiolla

Uuden Rakennustietomalli Oy:n tehtävänä on edistää kiinteistö- ja rakennusalan sekä rakennetun ympäristön tietomallinnukseen liittyvää avointa kehitystyötä sekä yhtenäistää alojen tietomallitoimintaa.

Uusi yhtiö luo kiinteistö- ja rakennusalalle sekä rakennetun ympäristön tietomallitoiminnalle digitaalisen ympäristön, jossa rakennusalan tietomalleihin liittyvä tieto on vakioitua sekä ohjeistukset ja vaatimukset digitaalisesti saatavilla. Rakennustietomalli Oy on tietomallitoiminnan vakioinnin eturivin verkostotoimija, joka vastaa digitalisaation tuomaan yhteentoimivuuden tarpeeseen.

Yhtenäinen digitaalinen ympäristö ja vakioidut tietorakenteet tukevat kestävän digitalisaation toteuttamista, parantavat rakennusalan tuottavuutta ja ne kytkeytyvät kansainväliseen kehitykseen rakennetun ympäristön alalla. Tämä näkyy kasvaneena tehokkuutena koko rakentamisen arvoketjun toimijoilla: tilaajilla, rakentajilla, suunnittelijoilla ja aina työmaalla asti.

Uuden yhtiön hallituksen puheenjohtaja ja Rakennustietosäätiön yliasiamies Markku Hedman toteaa uudistuksesta:

”Rakennetun ympäristön digitaalinen muutos tarvitsee toimiakseen digitaalisen selkärangan, jossa tieto liikkuu vakioidusti yli rajojen, ohjeistus ja vaatimukset ovat digitaalisesti hyödynnettävissä sekä meillä on vahva toimijoiden verkosto kehittämässä toimintaa. Olemme osa globaalia liiketoimintaympäristöä, jossa vakioinnilla on suuri merkitys.”

Uusi Rakennustietomalli Oy aloittaa toimintansa vaiheittain vuoden 2021 alussa. Rakennustietomalli Oy on Rakennustietosäätiön täysin omistama ja toimii säätiön arvojen ja periaatteiden mukaan olemalla avoin ja riippumaton toimija laadukkaan ja kestävän rakennetun ympäristön kehittämiseksi.

buildingSMART Finland toiminnot uuteen organisaatioon 1.1.2021 lähtien

Rakennustietosäätiö siirtää vuoden 2021 alusta lähtien buildingSMART Finlandin toiminnot osaksi Rakennustietomallin toimintaa. Perusperiaatteena säilyy perinteisestä buildingSMART-toiminnasta ponnistava tavoite koota yhteisö, joka kehittää alamme vakiointia ja osaamista yhteistyössä. Uudessa Rakennustietomalli organisaatiossa buildingSMART-toiminnot edustavat tässä vaiheessa merkittävintä kokonaisuutta, ja tavoitteena on kasvattaa toimintaa vaiheittain laajemmaksi. BuildingSMART Finlandin puheenjohtajana on aloittanut Tarmo Savolainen.

Laadukas infra syntyy koko ketjun yhteistyöllä

Infrarakentaminen kohtaa lähitulevaisuudessa uudenlaisia haasteita. Kaupungistuminen, väestön ikääntyminen, yleiset tehokkuusvaatimukset ja kustannuspaineet luovat infra-alalle uusia vaatimuksia. DI Olli-Pekka Aalto on koonnut uutuuskirjaansa Infarakentamisen laatu onnistuneen nykyaikaisen infrahankkeen edellytykset.

Merkittävä viime aikojen muutos on, että infran eli katujen, siltojen ja puistojen käyttäjät nähdään asiakkaina. Olli-Pekka Aalto kertoo kirjassaan, miten laadun toteutuminen varmistetaan infrahankkeen eri vaiheissa. Infrahankkeen hyvä lopputulos edellyttää toimivaa suunnittelu- ja rakennusprosessia, jossa kaikki osapuolet – rakennuttaja, suunnittelijat, urakoitsijat, materiaalitoimittajat, viranomaiset ja poliitikot – toimivat yhteistyössä.

”Aloittaessani 2017 projektinjohtajana Helsingin kaupungin Liikenne- ja katusuunnittelussa halusin oppia ymmärtämään uutta toimintaympäristöä. Huomasin, että useimpien ammattilaisten osaaminen ja tietämys oli sangen segmentoitunutta siten, että omat asiat tiedetään hyvin, mutta kokonaisuuksien hahmottaminen on hyvinkin haastavaa. Oli selvitettävä, miten hankkeet toteutuvat, mitä hanketta koskevia päätöksiä tehdään missäkin vaiheessa, ketkä niitä tekevät ja mistä maastoon ilmestyvien rakenteiden laatu todellisuudessa muodostuu”, Aalto kirjoittaa.

Kirja sopii käsikirjaksi infrahankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen sekä oppikirjaksi infra-alan opiskelijoille.

Diplomi-insinööri Olli-Pekka Aalto (s. 1985) on työskennellyt siltojen ja infran taitorakenteiden parissa vuodesta 2009. Siltoja ja muita rakenteita on toteutettu maanteille, rauta- ja raitioteille, teollisuusalueille, kaduille, puistoihin sekä yksityisteille. Aalto toimii nykyisin Helsingin kaupungin Liikenne- ja katusuunnittelussa projektijohtajana.

Infrarakentamisen laatu
Tekijä: Olli-Pekka Aalto
Kustantaja: Rakennustieto Oy
183 s. | 53 piirrosta ja valokuvaa | Koko 150 mm × 250 mm, pehmeät kannet | Ovh. 55 € (sis. alv.)

ISBN 978-952-267-329-9
ISBN 978-952-267-390-9 (e-kirja)

Lehdistökappaleet ja kuvat median käyttöön:
Kristiina Bergholm, puh. 040-824 0765, kristiina.bergholm@rakennustieto.fi

Miten savunpoistolaitteistot pidetään toimintakuntoisena rakennuksen koko elinkaaren ajan? Online-seminaari 18.3.2021

Toimiva savunpoistolaitteisto osana kiinteistön paloturvallisuutta ja turvajärjestelmiä -tilaisuus järjestetään Rakennustiedon ja Sähköinfon yhteisenä online-seminaarina torstaina 18.3.2021 klo 8.45 – 15.45.

Savunhallintalaitteistot tulee testata osana rakennuksen käyttöönottovaihetta, dokumentoida sekä pitää toimintakuntoisena rakennuksen koko elinkaaren ajan. Rakennuksen ylläpidosta vastaavien kiinteistöpäälliköiden ja isännöitsijöiden tulee ymmärtää vastuullaan olevien rakennusten savunhallinnan periaatteet ja miten rakennuksen savunpoistolaitteistot on suunniteltu toimivaksi ja miten ne ylläpidetään toimintakuntoisena.

Seminaarissa saat ymmärryksen savunhallintajärjestelmään liittyvistä, säädöksiin perustuvista kiinteistön omistajan vastuista. Rakennustieto ja Sähköinfo ovat laatineet ohjekortin RT 103310 / ST 96.31.01 Rakennusten savunhallinta- ja savunpoistolaitteistojen kunnossapito. Tämä ohjekortti toimii konkreettisena työkaluna savunhallintalaitteistojen huolto- ja ylläpitotarjousten laatimisessa sekä auttaa vertailukelpoisten tarjousten saamisessa ja vertaamisessa. Kuulet ohjekortin tekijöiltä uuden ohjekortin sisällöstä ja miten se auttaa huollon ja ylläpidon tilaamisessa. Keskustelemme myös savunpoistolaitteistojen ylläpitoon liittyvistä käytännön haasteista ja kehittämistarpeista. Seminaarissa sinulla on mahdollisuus esittää suoraan kysymyksiä alan asiantuntijoille.

Osallistumismaksu on 270 eur + alv 24 % / henkilö.

Pia Rämö Rakennustiedon asiakkuusjohtajaksi

Rakennustiedon asiakkuusjohtajaksi on nimitetty Pia Rämö. Rämö aloittaa tehtävässään 4.1.2021. Rämöllä on laaja kokemus rakennusalalta erilaisista johtotehtävistä rakennustuoteteollisuudessa, rakennusliikkeessä sekä alan toimialajärjestössä.

”Olen innoissani aloituksestani Rakennustiedossa. Rakennustieto on vastuullinen toimija, jonka työllä pystytään kehittämään rakennuslaatua koko rakennusalan ketjulle”, Rämö sanoo.

”Kiinteistö- ja rakennusala on voimakkaassa muutoksessa, ja Rakennustieto haluaa olla muutoksen kärjessä. Alkavana vuonna asiakasyhteistyö ja vuorovaikutuksen lisääminen ovat meille erityisen tärkeitä, jotta palvelumme vastaavat alan yritysten liiketoiminnan tarpeisiin. Asiakkuusjohtajana Pia Rämö vahvistaa asiakastoimintaamme ja tukee koko yhtiön uusiutumista”, sanoo Rakennustiedon toimitusjohtaja Laura Apilo.

Rakennustietolaiset toivottavat Pian tervetulleeksi Rakennustietoon.

Uusi ohjekortti rakennusten savunhallinnasta ja savunpoistolaitteistojen kunnossapidosta

Rakennustieto ja Sähköinfo ovat laatineet ohjekortin RT 103310 / ST 96.31.01 Rakennusten savunhallinta- ja savunpoistolaitteistojen kunnossapito. Ohjekortissa käsitellään rakennusten savunpoistolaitteistojen kunnossapitoa ja annetaan ohjeita kohdekohtaisen kunnossapito-ohjelman laatimiseen ja savunhallinta- ja savunpoistolaitteistojen ylläpitoon. Ohjekortti toimii konkreettisena työkaluna savunhallintalaitteistojen huolto- ja ylläpitotarjousten laatimisessa sekä auttaa vertailukelpoisten tarjousten vertaamisessa. Ohjekortissa kuvataan myös savunhallinnan toimintaperiaatteita. Ohje on tarkoitettu rakennusten ylläpidosta vastaaville tahoille.

RT 103310 Rakennusten savunhallinta ja savunpoistolaitteistojen kunnossapito

Uimahallihankkeen tilaajan ohje, suunnittelun tehtäväluettelot ja hanketyökalu julkaistu

Ohjekortti Uimahallit. Tilaajan ohje on laadittu tilaajille ja rakennuttajille uimahallihankkeiden valmisteluun ja toteutukseen liittyvien erityispiirteiden huomioon ottamiseksi. Ohjekortti soveltuu myös uimahallihankkeiden suunnittelijoille, urakoitsijoille ja valvojille. Ohjekortti soveltuu käytettäväksi uimahallien uudisrakentamis- ja perusparannushankkeissa sekä soveltuvin osin kylpylöiden rakennushankkeissa.

Uimahallisuunnittelun tehtäväluetteloita käytetään suunnittelijan tehtävälaajuuden määrittelyssä, suunnittelukokonaisuuden hallinnassa sekä osana suunnittelun laadunvarmistusta. Tehtävät on luokiteltu suunnittelun hankinnan kannalta luonteviin kokonaisuuksiin, joita voidaan tarvittaessa täydentää erillisissä asiantuntijatehtäväluetteloissa määritellyillä tehtävillä. Tehtävät voivat olla ajallisesti päällekkäisiä ja ajoittua hankkeen eri vaiheisiin. Tehtäväluettelo liitetään suunnittelusopimukseen, jossa se on sopimusliitteenä sitova.

Uimahallihankkeen hanketyökalulla voidaan määrittää uuden uimahallin toimintojen tarvitsemat allasvesineliöt ja bruttoala sekä alustava kustannusarvio tarveselvitysvaiheessa. Hankkeen täsmentynyt kustannusarvio on mahdollista laskea, kun hankkeella on tilaohjelma. Korjaushankkeessa kustannuksiin vaikuttaa merkittävästi korjausaste, joka usein saadaan selvitettyä vasta riittävien kuntotutkimusten ja esiselvitysten valmistuttua. Mikäli uimahallihankkeeseen sisällytetään muitakin tiloja ja toimintoja kuten esimerkiksi palloiluhalli ja laajemmat lisäurheilutilat, tulee näiden tilojen sekä esim. piha-alueiden kustannukset laskea erikseen, ja lisätä hanketyökalun antamaan kustannusarvioon. Työkalu ei ota huomioon vaativia pohjarakentamisen ratkaisuja, esim. paalutuksen kustannuksia.