Kaupunki 3.0 -hanke luo perustaa ja näkymää rakennetun ympäristön energiaoptimoinnin dataekosysteemille

Ajankohtainen energiakriisi, rakennusten korjaustarve ja vihreä siirtymä aiheuttavat muutospainetta rakennetussa ympäristössä, liikenteessä ja energia-alalla. Kuluttajille ja kiinteistönomistajille on tärkeää löytää uusia energiatehokkuutta parantavia ratkaisuja. Kiinteistö- ja rakentamisala vastaa noin 35 prosentista energian kokonaiskulutuksesta Suomessa, kun mukaan lasketaan myös asumisesta koituva kulutus.  Energiatehokkuuden parantaminen on systeeminen haaste, jonka ratkaiseminen edellyttää dataohjautuvuutta ja toimialarajat ylittävää yhteistyötä.

Rakennustietosäätiö RTS sr on käynnistänyt yhteistyössä Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran kanssa Kaupunki 3.0 -hankkeen, jossa kootaan perusta datan jakamiseen keskittyvälle yhteistyöverkostolle eli dataekosysteemille. Dataekosysteemissä luodaan energiaoptimoinnin ratkaisuja rakennettuun ympäristöön yli yritys- ja toimialarajojen. Visiona on kehittää kaupungissa tai seutualueella energiamukautuvia järjestelyjä, joissa dataa hyödyntämällä rakennukset, asuinalueet, liikennevälineet ja ihmiset toimivat energiaoptimoidusti. 

”Energiaoptimointi tuo kasvavan paineen eri rakennetun ympäristön järjestelmien yhteistoiminnalle, jonka vuoksi datan virtaus ja yhteentoimivuus ovat keskeisiä yhteistyöaiheita. Rakennuksen sisällä yhteentoimivaksi systeemiksi on voitava kytkeä talotekniikka, energian tuotantojärjestelmät ja sähköautojen lataus. Tulevaisuudessa yksittäinen rakennus kytkeytyy myös lähiympäristöönsä esimerkiksi energiayhteisön kautta. Haluamme tutkia nämä käyttötapauksien kautta ja koota valmiudet dataekosteemille. ”, kuvaa hankkeesta vastaava tutkimusjohtaja Tommi Arola Rakennustietosäätiöstä. 

Pilottikohteena rakennuksen energiaoptimoinnin käyttötapaukset ja yhteiset dataratkaisut 

Hankkeessa kehitetään esimerkkirakennuksen avulla datapohjaista energiaoptimointia ja sitä, miten rakennus kytkeytyy kaupunkiverkostoon, esimerkiksi kehittyviin energiajärjestelmiin ja tuotantotapoihin. Hankkeessa kartoitetaan rakennetun ympäristön, liikenne- ja energiatoimialoja ylittävän dataekosysteemin perusta. Tätä varten tunnistetaan yli toimialarajojen yritysten datan käytön mahdollisuuksia, datatarpeita, tarvittavaa osaamista sekä liiketoimintahyötyjä verkostomaisesta yhteistyöstä. 

“Hankkeessa pilotoidaan avoimia datalähteitä yhdistävää digitaalista näkymää, jossa voidaan tarkastella esimerkkirakennuksen ominaisuuksia energiaoptimoinnin parantamiseksi. Tämä visuaalinen työkalu helpottaa käyttötapausten löytämistä ja ideointia tuomalla yhteen kiinteistön omistajan, sijoittajan ja asujan näkökulmat”, kertoo tutkimusjohtaja Arola.

Määritämme lisäksi tutkimus- ja kehitysaihiot, joilla toimialarajat ylittävää energiaoptimoinnin dataekosysteemiä voidaan lähteä rakentamaan. Hankkeen on tarkoitus luoda myös pohjaa käytännön energiaoptimoinnin kehitykselle osana rakennuksen peruskorjausta niin, että korjausrakentamiseen voidaan yhdistää tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa.

Energiaoptimoinnin avulla kohti toimialat ylittävää datayhteistyötä

Kun rakennusten omat ja niitä ympäröivät energiajärjestelmät sekä tuotantotavat kytkeytyvät toisiinsa yhä vahvemmin, tarvitaan tehokkaampaa datan liikkumista ja standardointia yhteistyössä yli toimialarajojen. Jo nyt teknologioita, kuten tekoälyä ja data-analytiikkaa, virtuaalitodellisuuksia ja datamalleja voitaisiin valjastaa avuksi kiinteistöjen ja asuinalueiden energiaoptimoitujen ratkaisujen sovittamiseksi yhteen.

”Datan tehokkaammalla yhteiskäytöllä voimme vastata yhteiskuntiemme suuriin muutoshaasteisiin, ja energiaoptimoinnin parantaminen datan avulla on tästä hyvä esimerkki. Pilotin tarkoitus on dataohjautuvuuden vahvistamisen rinnalla myös kerätä oppeja ekosysteemisen työskentelytavan mahdollisuuksista kiinteistö- ja energia-aloilla. Samalla teemme näkyväksi, mitä dataa on saatavilla ja mitä hyödyllisiä käyttökohteita sillä voisi olla. Kaupunki 3.0 -hanke kirittää osaltaan digitaalista ja vihreää siirtymää Suomessa ja yhteisten datainfrastruktuurien kehittymistä”, toteaa johtava asiantuntija Taru Rastas Sitrasta. Sitra rahoittaa ja ohjaa hanketta sekä avustaa toimijoiden välisen yhteistyön rakentumista.  

Lisätietoja

Rakennustietosäätiö

Tommi Arola, tutkimusjohtaja, digitaalinen rakennettu ympäristö

tommi.arola(a)rts.fi

Rakennustietosäätiö RTS sr on rakennusalan puolueeton vaikuttaja ja Rakennustiedon omistajayhteisö, joka vastaa yhteisön rakennusalaan liittyvästä tutkimus- ja kehitystoiminnasta sekä huolehtii yhteiskuntasuhteista.

Sitra

Taru Rastas, johtava asiantuntija, reilu datatalous

taru.rastas(a)sitra.fi

Sitra on aktiivinen tulevaisuuden tekijä, joka tutkii, selvittää ja ottaa kumppanit eri sektoreilta mukaan ennakkoluulottomiin kokeiluihin ja uudistuksiin. Tulevaisuustyön tähtäimessä on Suomi, joka menestyy kestävän hyvinvoinnin edelläkävijänä.

MaaRYL päivitys julkaistu 9.1.2023

Vuoden ensimmäisen MaaRYL-päivityksen suurimmat muutokset koskevat lukua 12200 Rummut, jonka koko sisältö on päivitetty.

Muut osittain päivitetyt luvut:

  • 6110.5 Maaleikkauksen kelpoisuuden osoittaminen
  • 181121.2.1 Maalle pengerretyn louhepenkereen alusta, yleistä
  • 18341.5.1 Rakennusten täyttöjen kelpoisuuden osoittaminen, yleistä
  • 22110.3.1 Reunatukien asentaminen, yleistä
  • 23112.5 Paikalla tehdyn kasvualustan kelpoisuuden osoittaminen
  • Liite T20 Suodatinkankaan ominaisuudet

Uusi RT-tilalaskin – työkalu tilatarpeiden ja hankkeen laajuuden laskentaan

Uusi RT-tilalaskenta on työkalu rakennushankkeiden hankesuunnitteluvaiheen kustannusten arviointiin. Sen avulla on helppo suunnitella tilatarpeet ja hankkeen laajuus kustannusten valossa. RT-tilalaskenta soveltuu rakennuttajien, suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden käyttöön

Hankesuunnitteluvaiheessa kustannuslaskelman tarkoitus on varmistaa, että rakennushankkeeseen ryhtyvän ja tilaajan päätökset ovat taloudellisesti kannattavia ja tarkoituksenmukaisia. RT-tilalaskennalla on nopea arvioida erilaisten vaihtoehtojen kustannuksia. Ohjelma auttaa valitsemaan tilat ja laatutason kustannustavotteiden mukaisesti. 

RT-tilalaskenta toimii osana RT-kustannuslaskentaa. Kun rakennushanke etenee ja suunnitelmia tarkennetaan sekä rakennuksen tilajako, järjestelmä- ja materiaalivalinnat tarkentuvat, tarkkojen kustannusten laskemiseen käytetään RT-kustannuslaskentaa. RT-tilalaskimen tilalaskelman saa vietyä RT-kustannuslaskentaan napin painalluksella, jolloin pääryhmätasoinen kustannustieto muuttuu rakennusosalaskelmaksi.

RT-tilalaskenta sopii ensimmäisessä vaiheessa kerrostalohankkeiden hankesuunnitteluvaiheen kustannusten arviointiin. Ohjelmaa jatkokehitetään koskemaan myös muita hanketyyppejä.

Lue lisää RT-tilalaskimesta ja tilaa RT-tilalaskin osaksi RT-kustannuslaskentaa.

https://www.rakennustieto.fi/palvelut/tietoa-rakentamiseen/rt-kustannuslaskenta/rt-tilalaskenta

Käytännön ohjeita rakentamisen sopimusongelmiin uudesta Kysymyksiä YSEstä 2 -kirjasta

Kysymyksiä YSEstä 2 -kirjan 32 kysymystä avaavat Rakennusurakan yleisten sopimusehtojen (YSE 1998) soveltamistilanteita, joihin liittyy tulkintaongelmia tai joihin on vaikeaa löytää vastausta omin avuin. Rakennusurakan yleiset sopimusehdot YSE 1998 on rakennushankkeissa yleisesti käytössä kaikilla rakentamisen toimialoilla. Rakennushankkeisiin on käytännössä mahdotonta osallistua kohtaamatta YSE-ehtoja. YSE-osaamista tarvitaan läpi rakennushankkeen alkaen tarjouspyyntöasiakirjojen valmistelusta urakoitsijan 10 vuoden vastuuajan loppuun asti.

Uutuuskirja jatkaa Pia Klementjeffin 2013 ilmestyneen 50 kysymystä YSEstä -kirjan teemaa. Uuden kirjan kysymykset ovat – jos mahdollista – aiempaa mutkikkaampia. Siksi myös niihin liittyviä oikeustapauksia selostetaan laajasti ja yksityiskohtaisesti. Klementjeff on usean kysymyksen kohdalla käynyt läpi eri oikeusasteiden päätökset perusteluineen. Näin lukija saa hyvän käsityksen erimielisyystilanteiden tapahtumista ja siitä, miksi kyseiseen lopputulokseen on lopulta päädytty.

Tuoreimman oikeuskäytännön lisäksi kirjassa tuodaan esiin alan kirjallisuuden kannanottoja YSE-ehtojen tulkintaan ja soveltamiseen sekä muita asioita, jotka eivät selviä pelkästään ehtojen tekstiä lukemalla. Käytännön tilanteisiin perustuvien kysymysten ja vastausten avulla lukijan on helppo ymmärtää YSEn soveltaminen ja kaikki asian ratkaisuun vaikuttavat seikat.

Kirjassa annetaan lisäksi ennakoivan sopimisen ohjeita YSE-ehtojen tulkinnanvaraisten kohtien ja sopimusaukkojen korjaamiseen urakkasopimuksessa. Näin kirja auttaa myös erimielisyyksien ehkäisyssä ja johtaa parempiin sopimuksiin. Kirjan käyttöä helpottavat laajat hakemistot: oikeustapausluettelo, asiasanahakemisto ja YSEn pykäläkohtainen hakemisto. Hakemistojen avulla on helppo löytää kirjan kohdat, joissa lukijaa askarruttavaa aihepiiriä käsitellään.

Kirja sopii käsikirjaksi kaikille YSE-ehtojen kanssa tekemisissä oleville. Helppolukuisuutensa ansiosta se soveltuu yhtä hyvin työmaalle kuin konsultin ja hankinta- tai tarjoustiimin työpöydälle. Sen kysymyksistä ja vastauksista on hyötyä myös juristeille.

Kysymyksiä YSEstä 2
Pia Klementjeff
Kustantaja: Rakennustieto Oy
272 s.
ISBN 978-952-267-304-6

Painavaa asiaa kevyesti – Kysymyksiä YSEstä 2 myös digikirjana

Kirja on saatavana myös verkossa julkaistavana, vuosittain päivitettävänä digikirjana. Digikirja kulkee mobiililaitteissa kätevästi mukana myös työmaalle.

Digikirja on sähköinen julkaisu, jonka etuja ovat helppo päivitettävyys, tiedonhaku ja mahdollisuus luoda linkkejä suoraan tekstiin. Nämä tekijät erottavat digikirjan e-kirjasta, joka on sähköisellä laitteella luettava kirja, joita voi ladata kirjakaupoista, kirjastoista tai lukupalveluista. Digikirjat soveltuvat varsinkin paljon tietoa sisältävien teosten julkaisuun. Rakennustiedon digikirjat löytyvät Rakennustiedon palvelusivustolta, jossa ovat myös muut Rakennustiedon tietopalvelut, kuten Sopimuslomake Net ja RT-kortisto (vaativat erillisen käyttölisenssin). Yhdestä paikasta löytyvät digikirjat ja tietopalvelut helpottavat eri sisältöjen yhteiskäyttöä.

Kysymyksiä YSEstä 2 -digikirja
Pia Klementjeff
Kustantaja: Rakennustieto Oy
ISBN 978-952-267-433-3

Kirjan tekijä, varatuomari, OTK, Pia Klementjeff on koko pitkän uransa ajan toiminut rakentamisen lakiasioiden parissa monien eri toimialojen osapuolten neuvonantajana ja myös riita-asioissa asiamiehenä tuomioistuimissa. Osallistuminen lukuisien rakennusalan vakioehtojen (kuten YSE 1998) ja sopimusasiakirjojen laadintaan on antanut laaja-alaista näkemystä rakennusalan sopimusmaailmaan. Hän on kouluttanut yleisissä ja yrityskohtaisissa koulutustilaisuuksissa tuhansia rakennusalan henkilöitä sopimusasioissa, erityisesti YSE 1998-ehdoista. Hän on tunnettu käytännönläheisestä lähestymistavastaan ja päämäärästään vähentää erimielisyystilanteita ennakoivalla sopimisella. Vuodesta 2005 hän on toiminut rakentamisen juridiikkaan erikoistuneen yrityksensä Lexmentor Oy:n toimitusjohtajana.

Uusi RT-täsmäpakki Infra järjestää infratiedon puolestasi

Rakennustieto palvelee infra-alaa entistä kattavammin uudella RT-täsmäpakki-tuotteella. RT-täsmäpakki Infra sisältää kootusti hyvän työn laadun varmistavaa tietoa infra- ja maarakentajan tarpeisiin.

Täsmäpakkiin on koottu Infra- ja MaaRYL-palveluihin linkitetyt RT-ohjekortit, ja ne voi avata suoraan näistä palveluista. Valmiiksi jäsennelty tieto säästää tiedonhakuun käytettävää aikaa ja varmistaa, että tieto on aina ajan tasalla.

Pakki sisältää neljä osaa: yleisiä ohjeita, kilpailutus ja sopiminen, materiaalit sekä suunnittelu ja toteutus. Yleisiä ohjeita -osassa on esimerkiksi nimikkeistöjä ja turvallisuusohjeita. Kilpailutus ja sopiminen sisältää tehtäväluetteloita, ohjeita kilpailutuksen toteuttamiseen sekä alalla käytettäviä sopimusehtoja. Materiaalit-osa sisältää Infra- ja MaaRYL-palveluihin linkitetyt materiaaleja koskevat ohjekortit. Pakin laajimmassa osiossa Suunnittelu ja toteutus on infra-alaa koskevat suunnittelua ja toteutusta tukevat ohjekortit. Aiheita ovat esimerkiksi hulevesien hallinta sekä kasvillisuus- ja liikuntapaikkarakenteet.

RT-täsmäpakki Infra tukee Infra- ja MaaRYL-palvelujen käyttöä ja sen avulla varmistat hyvän laatu- ja turvallisuustason infra- ja maarakentamisen projekteissa.

Rakennustiedon RT-täsmäpakit ovat uusi näppärä tietotuote. Ne on kehitetty tilanteisiin, joissa tarvitaan kohdennettua ja valmiiksi järjestettyä tietoa useista sähköisistä palveluistamme. Pakkeihin sisältyy ohjekorttien lisäksi e-kirjoja ja sopimuslomakkeita.

Tilaa RT-täsmäpakki Infra tästä

Mistä syntyy ihmiselle sopiva kaupunki? Uusi käsikirja Pehmeä kaupunki ilmestynyt

Skotlantilainen arkkitehti David Sim luonnostelee Pehmeä kaupunki – hyvän kaupunkielämän perusteet -kirjassaan kaupunkia, jossa tiivis rakentaminen sopeutuu ihmisen mittakaavaan ja muuttuviin tarpeisiin. Pehmeä kaupunki tuo erilaiset ihmiset yhteen ja korostaa arjen pieniä iloja. Kirjan suomenkielisessä käännöksessä on oma osio suomalaiselle pehmeälle kaupungille.

Simin pehmeässä kaupungissa nukut yösi rauhassa ikkunat auki ja pääset heti kotiovelta kävellen asioille. Ihmiselle suunnitellussa kaupungissa talot eivät peitä taivasta, aukiot vuorottelevat rakennusten kanssa muodostaen suojaisia katveita oleskelulle. Puistikot varjostavat kesän paahteelta ja suojaavat talven viimoilta.

Pehmeä kaupunki tarjoaa ideoita, opastusta ja innoitusta kaikille kaupunkirakentamisesta kiinnostuneille. Kirja on kuvitettu suunnitteluideoilla, joilla kaupungista voi tulla nykyistä tehokkaampi, viihtyisämpi ja vahvemmin ympäristöönsä kytketty.

Selkeät piirrokset ja puhuttelevat valokuvat havainnollistavat ihmisen ja rakennetun ympäristön suhdetta. Pehmeässä kaupungissa mittatikkuna on ihminen, joka vertautuu rakennuksiin: ihminen katutilassa, kodissa, vehreällä sisäpihalla tai kivijalkapalveluiden käyttäjänä. Pehmeä kaupunki on helppo ja turvallinen – kävelyä ja pyöräilyä tukeva liikennejärjestelmä tuottaa kohtaamisia ja elävää katukuvaa.

Esimerkkikohteet on koottu ympäri maailmaa Tanskasta Australiaan, Japanista Brasiliaan. Kulttuurit ja ympäristöt vaihtelevat, mutta ihminen on pääosassa.

David Sim työskenteli vuoteen 2021 Kööpenhaminassa sijaitsevan Gehl Arkkitehtien osakkaana ja luovana johtajana vastuualueinaan yleiskaavoitus ja kaupunkikehittäminen. Sim on osallistunut useisiin Gehlin toimiston tärkeimpiin hankkeisiin ympäri maailman. Niiden joukossa Christchurchin kaupunkikeskustan jälleenrakennussuunnitelma Uudessa-Seelannissa vuoden 2011 tuhoisan maanjäristyksen jälkeen, Melbournen metro, kaupunkikehittämissuunnitelmat Buenos Airesiin, Tokion keskustaan ja São Pauloon, Lillen, Kölnin ja Santiago de Chilen yleiskaavat, An Camas Mòr, Davidin synnyinmaan Skotlannin ylämaille suunniteltu uusi kaupunki – sekä Pihlajaniemen kaupunginosa Suomen Turussa.

David Simin tapa yhdistää työssään käytäntöä ja tutkimusta näkyy kirjassa Pehmeä Kaupunki -kirjassa. Teos ilmestyi englanniksi nimellä Soft City 2019 ja on käännetty yli kahdellekymmenelle kielelle.

”Soft City ei ole niinkään kirja, jota istutaan lukemaan kuin kirja, joka kutsuu lukijan tutkimusretkelle. Se on erittäin visuaalinen: hyödyllisillä tapaustutkimuksilla ja omaperäisillä ideoilla varustettu, inspiroivilla valokuvilla ja piirroksilla kuvitettu. Se kannattaa todella hankkia fyysisenä kirjana e-kirjan sijaan.”

― Spacing

Kirjan julkistamisen yhteydessä järjestetään kaksi esittely- ja keskustelutilaisuutta. Tilaisuuden yhteydessä on mahdollista haastatella David Simiä.

Helsingissä Kaupunkiympäristötalo, Työpajankatu 8 (Kalasatama), maanantaina 3.10. klo 15–16.30

David Sim: Pehmeän kaupungin keskeisistä ideoista

Paneelissa David Simin kanssa keskustelevat Maria Jaakkola, Helsingin KYMP, Juha Kostiainen, YIT Rakennus Oyj sekä Dan Mollgren, Porvoon kaupunki, paneelin moderoi Jani Päivänen, Sweco

Turussa Virastotalolla, Itsenäisyydenkatu 2, tiistaina 4.10. klo 14:30–16

David Sim: Pehmeän kaupungin keskeisistä ideoista

Paneelissa David Simin kanssa keskustelevat Päivi Siponen, Turun kaupunki ja Otto Virenius, Senaatti-kiinteistöt, paneelin moderoi Jani Päivänen, Sweco

Tule kuulemaan tietoa huomisen rakentamiseen – Rakennustiedon virtuaalinen aamukahvisarja 2022

Rakennustiedon Tietoa huomisen rakentamiseen -virtuaalinen aamukahvisarja kokoaa rakentamisalan ajankohtaisia aiheita tiiviiksi tietopaketeiksi joka perjantaiaamu klo 9.00–9.45 syksyllä 2022.

Tule kuulemaan ja keskustelemaan mielenkiintoisista aiheista ilmoittautumalla aamukahveille osoitteessa rakennustieto.fi/ajankohtaista/tapahtumat.

Syksyn aiheita (ohjelmamuutokset mahdollisia):

2.9Tietoisku InfraRYLin uudesta sisällöstä
9.9Uudet RTS-ympäristöluokituksen hankekriteerit 2022
16.9Työkaluja kestävään asunto- ja kaupunkisuunnitteluun
23.9Hyppää vauhdittamaan tuottavuusloikkaan ja tuo tuotetietosi kansalliseen RT-tuotetietokantaan!
30.9Ennakkoesittelyssä RT-tilalaskenta – uusi työkalu hankesuunnitteluvaiheen kustannusten laskentaan
7.10Työmaiden dokumentointiin helpotusta RT-tuotetiedolla
14.10Hiilijalanjälkitieto nyt RT-tuotetiedosta helposti kaikkiin käyttötarkoituksiin!
28.10RT-ohjekortistossa julkaistaan paljon uutta 2022 – tule kuulolle ja pysy ajantasalla!
4.11Ajankohtaiskatsaus julkaistuihin ja tuleviin RT-sopimuslomakkeisiin
11.11Uusi GWP-seloste auttaa hiilijalanjäljen todentamisessa
18.11Ota hiilijalanjäljen laskentaan avuksi RT-tuotetieto!
25.11M1-luokitus uudistuu
2.12RTS-ympäristöluokitus tarjoaa nyt ratkaisun myös kiinteistöjen kestävään käyttöön

Lehdistötiedote: Asuntoarkkitehtuurin käsikirja paneutuu asumisen laatuun ja asuntosuunnitteluun

Asumisen laatu, se mikä tekee asunnosta erityisen ja rakastettavan, on jäänyt asuntorakentamisen määrää, pienten asuntojen tarvetta ja asuntosijoittamisen näkymiä koskevan keskustelun varjoon. Uusi Asuntoarkkitehtuurin käsikirja -teos on kutsu keskusteluun, jossa asuntoja tarkastellaan niiden kauneuden, käytettävyyden ja kestävyyden näkökulmasta. 

Asuntoarkkitehtuurin käsikirja on kirjoitettu kaikille, jotka ratkovat asumisen ongelmia suunnittelemalla asuntoja. Se tarkastelee asumista osana yhteiskuntaa sekä tarjoaa uutta ja päivitettyä tietoa asuntojen suunnittelusta alan opiskelijoille, asuntosuunnittelijoille sekä muille asumisen asiantuntijoille.

Kirjan kirjoittajat Sanna Meriläinen ja Anne Tervo pohtivat, mitä asuntosuunnittelulta ja asunnoilta tulisi voida odottaa. Kirjassa kohdataan esimerkiksi ajankohtaiset monikäyttöisyyden ja muunneltavuuden teemat: asunnon sisätiloihin keskittyvä kirja on valmistunut aikana, jolloin etätyö korosti hyvin konkreettisesti kestävän, moneen taipuvan asunnon tilaratkaisujen merkitystä.

Asunnon yksityisten ja jaettujen tilojen lisäksi tarkastellaan asunto- ja rakennustyyppejä. Erilaisia näkökulmia avataan eri vuosikymmeniltä olevien esimerkkikohteiden avulla. Miten yksittäiset tilat ja asunnot liittyvät toisiinsa? Mitä suunnittelijan ratkaisuista seuraa?

”Teknisten ratkaisujen tuntemuksen ja tilallisen ajattelukyvyn lisäksi arkkitehti tarvitseekin empatiakykyä ja eläytymistä erilaisten ihmisten erilaisiin elämäntilanteisiin. Näin suunnittelua voi ajatella tilasidonnaisten mahdollisuuksien avaamiseksi ja sulkemiseksi,” Meriläinen ja Tervo kirjoittavat.

Oikeiden vastausten sijaan esitetään asuntosuunnittelua tukevia kysymyksiä: Onko luonnonvaloa siellä missä sitä tarvitaan? Voiko asunnossa asua mukavasti, jos tarvitsee apua liikkumiseen tai muuten poikkeaa keskiarvosta? Näkeekö rakennukseen saapuessaan jotain kaunista ulko-ovella, porraskäytävässä ja eteisessä?

Kirjan liitteeksi on koottu asumista käsittelevät RT-ohjekortit, joista löytyy keskeinen asumista koskeva suunnittelutieto. Kokonaisuus toimii monipuolisena käsikirjana ja nostaa asuntoarkkitehtuurista käytävään keskusteluun uusia, pitkään kaivattuja teemoja.

Sanna Meriläinen on asuntosuunnittelun ja kaupunkisuunnittelun parissa työskennellyt arkkitehti, jonka kirja Tavallisia koteja (Rakennustieto Oy, 2016) tutustutti eri vuosikymmenten suomalaisiin koteihin. Tällä hetkellä hän toimii Asuntotuotannon kehityspäällikkönä Helsingin kaupunkiympäristön toimialalla.

Arkkitehti Anne Tervo on asuntosuunnittelun opettaja ja tutkija, joka on väitellyt yksinasujien asuintilatoiveista. Hän työskentelee päätoimisesti lehtorina Aalto-yliopistossa.

Lehdistökappaleet ja kuvat median käyttöön: Satu Laine, satu.laine@rakennustieto.fi
Lisätietoja: Anne Tervo: anne.tervo@aalto.fi ja Sanna Meriläinen: sanna.merilainen@gmail.com

Asuntoarkkitehtuurin käsikirjaMeriläinen, Sanna ja Tervo, Anne
Rakennustieto Oy, 2022
245 s., 69 € (sis. alv) 
ISBN: 978-952-267-382-4

Projektinjohtomuotojen ja laskutyöurakan sopimusmallit uudistuivat

Uudistetut projektinjohtopalvelun, projektinjohtourakan tavoitebudjetilla sekä laskutyöurakan sopimusmallit on julkaistu.

Uudistukset yhdessä Rakennustiedon Sopimuslomake.net -palvelun muun sisällön kanssa vastaavat rakentamismarkkinan nykytilanteeseen, jossa epävakauden vuoksi hankkeissa tarvitaan erityyppisiä sopimusmalleja riskien ja vastuiden jakamiseen. Julkaistavissa sopimusmalleissa korostetaan yhteistyötä ja läpinäkyvyyttä sekä mahdollistetaan sopiminen riskien jakamisesta entistä paremmin.

”Vallitsevassa toimintaympäristössä hankkeista sopiminen edellyttää sekä tilaajilta että urakoitsijoilta toimintamallien tarkastelua”, sanoo Rakennustietosäätiö RTS:n PJ- ja laskutyösopimusasiakirjat ja -ohjeet -toimikunnan puheenjohtaja Seppo Kemppainen.

Projektijohtopalvelun ja projektinjohtourakan tavoitebudjetilla sopimusmallit tarjoavat mahdollisuuden sopijapuolten riskien tarkasteluun ja jakoon, ennakoivaan ja läpinäkyvään yhteistoimintaan sekä riskejä alentaviin ammattimaisiin projektimenettelyihin.  ”Rakennustiedossa jo olevan tavoite- ja kattohintaisen projektinjohtourakkamallin lisäksi sopimusmallit täydentyvät nyt julkaistavilla projektinjohtomuotojen sopimusmalleilla”, Kemppainen kertoo.

Projektijohtomuotojen sopimusmalleissa on tarkennettu muun muassa keskeisiä termejä, suunnittelun ohjausta, kustannusten hallintaa, tilaajan myötävaikutusta, palkkioita, sekä rakentamisaikaisia muutoksia. Malleissa on päivitetyt tehtäväluettelot sekä niihin on lisätty mahdollisuus sopimuksen sähköiseen allekirjoittamiseen. Lisäksi projektinjohtourakan tavoitebudjetilla sopimusmalliin on lisätty mahdollisuus käänteiseen arvonlisäveroon.

Laskutyöurakan sopimusmallin päivitetty versio julkaistaan samassa yhteydessä projektinjohtomallien kanssa. ”Laskutyöurakan sopimusmalli sopii pienehköihin ja lyhytkestoisiin rakennusurakoihin, joissa projektimenettelyiltä ei edellytetä projektinjohtomuotojen tasoa sekä sopimishetken lähtötiedot ja suunnitelmat sekä urakan sisältö usein vielä tarkentuvat työn aikana, mutta tilaaja haluaa käynnistää työn kustannusriskillään.”

Laskutyöurakan sopimusmallin päivitetyssä versiossa on siirrytty työntekijöiden palkkakustannusten ja sosiaalikulujen erittelyn sijaan urakoitsijan oman henkilöstön aikaveloituksiin, joihin sisältyvät sosiaalikustannukset ja urakoitsijan riski ja kate.

Malliin on pyritty lisäämään tilaajien ymmärrystä kustannusriskistään sekä rakentamisen säädännästä sekä esimerkiksi päätoteuttajan roolista ja tärkeydestä, työturvallisuudesta ja tilaajavastuista. Lisäksi urakoitsijan merkitystä hankintojen, rakennusmateriaalien käytön ja työmaan yleisen tehokkaan johtamisen osalta on korostettu sekä mallissa on kiinnitetty huomiota urakoitsijoiden avainhenkilöiden pysyvyyteen töiden aikana. Myös laskutyöurakan sopimusmalliin on lisätty mahdollisuus sähköiseen allekirjoitukseen ja tilaajan käänteiseen arvonlisäveroon.

Uudistetut sopimusmallit lisäävät läpinäkyvyyttä ja yhteistyötä urakoitsijan ja tilaajan välillä. Mallit tuovat varmuutta sopimiseen haastavassa markkinatilanteessa. Uudet sopimusmallit löytyvät Rakennustiedon Sopimuslomake.net -palvelusta ja ohjeet myös RT-kortistosta.

Projektinjohtourakka tavoitebudjetilla PJUtab

  • RT 103346 Projektinjohtourakkasopimuksen laatiminen tavoitebudjetilla. Talonrakennustyö
  • RT 80363 Projektinjohtourakkasopimus tavoitebudjetilla
  • RT 80364 Projektinjohtourakan yhteistoiminta- ja yhteispalkkiosopimus (RT-sopimuslomake)

Projektinjohtopalvelu PJP 

  • RT 103360 Projektinjohtopalvelusopimuksen laatiminen
  • RT 80365 Projektinjohtopalvelusopimus
  • RT 80366 Projektinjohtopalvelun yhteistoiminta- ja yhteispalkkiosopimus (RT-sopimuslomake)
  • RT 103361 Projektinjohtopalvelun tehtäväluettelo

Laskutyöurakka

  • RT 80360 Laskutyöurakkasopimus (RT-sopimuslomake)