Alvar Aalto – arkkitehti, josta on kaikki jo kerrottu, vai onko?

Alvar Aalto herättää uudenlaista kiinnostusta –ei tarvitse olla arkkitehti syventyäkseen Aallon arkkitehtuuriin. Virpi Suutarin dokumenttielokuva ja vasta ilmestynyt Petri Laaksosen kirja kertovat arkkitehtipariskunnasta, joka rakensi menestyksellisesti Suomi-brändiä 1930-luvulta 1970-luvulle. Alvar Aalto ei työskennellyt yksin, vaan hänellä oli työparinaan arkkitehtikoulutuksen saanut puoliso, ensin Aino Marsio-Aalto ja tämän kuoltua Elissa Aalto.

Petri Laaksonen, Töölöläinen-lehden toimittaja, on perheellinen mies, joka seuraa aktiivisesti kotikaupunkinsa Helsingin ja munkkiniemeläisenä oman kaupunginosansa tapahtumia. Kolmisen vuotta sitten hän havaitsi naapurustossaan Munkkiniemen Riihitiellä kiinnostavan pikkutalon villiviinin peittämän muurin ja vanhan puuston katveessa. Siitä alkoi tutkimusmatka kameran kanssa ympäri Helsinkiä. Tuloksena oli haastattelusarja ihmisistä ja rakennuksista Aallon perinnön takana. Suurin osa haastatteluista ilmestyi 2018, jolloin Aallon syntymästä oli kulunut 120 vuotta. Tarina kuitenkin jatkui: löytyi lisää haastateltavia, uusia näkökulmia. Syntyi kirja Alvar Aallon jalanjäljillä, joka esittelee Aallon Helsingissä sijaitsevat kohteet Riihitien talosta Finlandiataloon sekä taustoittaa ainutlaatuista Aalto-brändiä hänet tunteneiden henkilöiden ja Aalto-tutkijoiden kautta.

Aiheina ovat mm. Alvar Aallon elämänkumppanit Aino ja Elissa Aalto, Alvar Aalto -säätiön merkitys kulttuuriperinnön vaalimisessa, Aallon byroo työpaikkana, Aallon kansainvälinen toiminta, Aalto kaupunkisuunnittelijana ja viimeisenä vielä Artek, jonka vaikutus näkyy vahvasti suomalaisten arjessa. Haastateltujen joukossa ovat mm. toimitusjohtaja Tommi Lindh, intendentti Mia Hipeli, konservaattori Susanna Pusa ja arkkitehti Jonas Malmberg Alvar Aalto -säätiöstä, ympäristöneuvos Jussi Rautsi ja arkkitehti Vezio Nava Aallon toimiston työntekijöistä. Arkkitehti, professori, Rakennustietosäätiön entinen yliasiamies Matti Rautiola ja tutkija Elina Melgin kertovat Aallon toiminnasta sodan aikana: kansainvälisten suhteiden rakentamisesta ja jälleenrakennuksen haasteista. Artekin roolista kertovat maajohtaja Anja Matilainen ja taiteellinen johtaja Ben af Schultén.

Alvar Aalto -säätiö on ollut tiiviisti mukana projektissa: osallistunut haastatteluihin, toiminut asiantuntijana ja antanut käyttöön laajan kuva- ja leikearkistonsa. Uudet valokuvat kirjaan on ottanut Petri Laaksonen, joka on myös suunnitellut kirjan ulkoasun ja tehnyt taiton. Jussi Rautsin laaja johdantoartikkeli kertoo, miten Aaltojen – Alvarin, Ainon ja Elissan – uraa ja elämää seurattiin lehdistössä 1920-luvulta 1970-luvulle.

Aallon toimisto vastasi aikansa suurimpiin haasteisiin, lähti ratkaisemaan yhteiskunnan tarpeita täydellä yhteiskuntavastuulla. Aallot uudistivat useimmat rakennustyypit: asunnot ja niiden sisustuksen, kirjaston, tehtaan asuntoineen, pandemiasairaalan, koulurakennuksia, liiketiloja, hallintorakennuksia. Paimion parantola rakennettiin aikansa pandemiapotilaille heti sisällissodan jälkeen. Sunilan koko tehdas asuntoalueineen oli yksi Suomen teollisuuden tukijaloista. Työ USA:ssa piti Suomea tunnettuna eurooppalaisena demokratiana. Standardisoidut pientalot ratkaisivat sodanjälkeistä asuntopulaa. Julkiset rakennukset antoivat kaupungin keskustalle arvoa.

Aallolta itseltään ja hänen puolisoiltaan on paljon opittavaa nykyajan työelämässä ja kodinsuunnittelussa. Aallon toimistossa vallitsi sukupuolten ja ikäryhmien tasa-arvo. Koti, työpaikka ja vapaa-ajan vietto yhdistyivät. Rakennukset muuttuvat, toivottavasti, käyttöratkaisuiltaan Aallon mallin mukaan nykyistä joustavammiksi ja muunneltavammiksi. Rakentamisen terveellisyyden on noustava jälleen lähtökohdaksi kotien ja työpaikkojen rakentamisessa”, sanoo Arkkitehtitoimisto Alvar Aallolla 10 vuotta työskennellyt ja kirjan johdantotekstin kirjoittanut Jussi Rautsi.

Alvar Aallon jalanjäljillä
Petri Laaksonen (toim.)
Johdantoartikkeli: Jussi Rautsi
Esipuhe: Tommi Lindh
Graafinen suunnittelu ja taitto: Petri Laaksonen
239 s. | 235 piirrosta ja valokuvaa | Koko 210 mm × 297 mm, pehmeät taitekannet | Ovh. 33 € (sis. alv.)
ISBN 978-952-267-332-9

Lehdistökappaleet ja kuvat median käyttöön: Kristiina Bergholm, puh. 040-824 0765, kristiina.bergholm@rakennustieto.fi

Kiinteistö- ja rakentamisalan yhteinen ohjeistus syntyy toimikunnissa

Rakennustietosäätiön toimikunnissa toimii vuosittain satoja ammattilaisia, jotka etsivät ratkaisuja kiinteistö- ja rakentamisalan ajankohtaisiin kysymyksiin. Yhdessä tuotetut sisällöt julkaistaan kaikkien käyttöön Rakennustiedon palveluissa.

Rakennustietosäätiön toimikuntatyötä ja toimikuntia koskeva tieto on nyt keskitetysti saatavilla osoitteessa toimikunnat.rakennustieto.fi. Uuden toimikuntaportaalin tavoitteena on helpottaa toimikuntatyöskentelyä ja lisätä sen näkyvyyttä kiinteistö- ja rakentamisalalla. 

Toimikuntaportaali on osa toimikuntatyöskentelyn uudistusta. Uudistuksessa on muun muassa täsmennetty toimikuntatyöskentelyn periaatteita ja sopimuskäytäntöjä sekä tarkistettu päätoimikuntien lukumäärää ja tehtäviä. Kehitystyössä on otettu huomioon toimikuntalaisilta kerättyjä palautteita.

Rakennustietosäätiön toimikunnissa ovat edustettuina kiinteistö- ja rakentamisalan paras asiantuntemus sekä alan eri osapuolien näkemykset. Toimikunnissa jäsenet voivat edistää hyvien käytäntöjen yleistymistä, vaihtaa ajatuksia muiden asiantuntijoiden kanssa ja kehittää edelleen osaamistaan. Säätiön yleishyödyllisenä tarkoituksena on edistää hyvää kaavoitusta, rakentamista ja kiinteistönpitoa.

Alvar Aallon jalanjäljillä – arkkitehti, josta on kaikki jo kerrottu, vai onko?

Alvar Aalto on Jean Sibeliuksen ohella kansainvälisesti tunnetuin suomalainen. Hänen luomistyönsä tulokset näkyvät edelleen kaupungeissa ja taajamissa. Kolmijalkainen Aalto-jakkara on suomalaisille yhtä ikoninen kuin Fazerin sininen, ja maailmalla siihen törmää tämän tästä.

Tänä syksynä Aallosta ilmestyy kaksi kirjaa Alvar Aallon jalanjäljillä ja Alvar Aalto Churches.

Petri Laaksonen, Töölöläinen-lehden toimittaja, havaitsi muutama vuosi sitten naapurustossaan Munkkiniemessä kiinnostavan pikkutalon villiviinin peittämän muurin ja vanhan puuston katveessa; se oli kuin kasvanut kiinni tonttiinsa. Siitä alkoi tutkimusmatka kameran kanssa ympäri Helsinkiä. Tuloksena oli haastattelusarja ihmisistä ja rakennuksista Aallon perinnön takana. Suurin osa ilmestyi 2018, jolloin Aallon syntymästä oli kulunut 120 vuotta. Tarina kuitenkin jatkui: löytyi lisää haastateltavia, uusia näkökulmia. Syntyi kirja Alvar Aallon jalanjäljillä, joka esittelee Aallon Helsingissä sijaitsevat kohteet Erottajan paviljongista Kelan toimitaloon ja taustoittaa ainutlaatuista Aalto-brändiä hänet tunteneiden henkilöiden ja Aalto-tutkijoiden kautta.

Tutkija, arkkitehti Sirkkaliisa Jetsosen ja valokuvaaja Jari Jetsosen Alvar Aalto Churches päättää perusteellisen Aalto-trilogian, jonka kaksi ensimmäistä osaa Alvar Aalto Homes ja Alvar Aalto Libraries, ilmestyivät 2018. Trilogiassa Aalto on nimenomaan kansainvälinen arkkitehti, jonka kohteet tunnettiin laajalti jo 1930-luvulta alkaen. Monet kohteista sijaitsevat ulkomailla: Yhdysvalloissa, Ranskassa, Saksassa ja Italiassa. Jetsoset ovat matkustaneet Aallon kohteiden perässä lähes 40 vuoden ajan ja tallentaneet vaikutteitaan – Sirkkaliisa Jetsonen tukijan tekstein ja Jari Jetsonen valokuvin. Näistä tutkimusmatkoista on syntynyt useita kirjoja, luentosarjoja ja työpajoja.

Rakennustieto Oy:n uudeksi toimitusjohtajaksi Laura Apilo

Edellisen toimitusjohtajan eläköityessä Rakennustieto Oy:n toimitusjohtajaksi on valittu DI, tekn.tri Laura Apilo. Hän aloittaa tehtävässä 1.8.2020.

Apilo on tehnyt merkittävimmän osan työurastaan Teknologian tutkimuskeskus VTT:llä aluksi tutkijana, sitten tutkimuslaitoksen eri organisaatioyksiköiden johtotehtävissä sekä vuosina 2010-2018 VTT:n tytäryhtiön VTT Expert Services Oy:n toimitusjohtajana. Toimitusjohtajana liki kymmenen vuoden ajan hän on vastannut kokonaisvaltaisesti yhtiön liiketoiminnasta, sen strategisesta suunnittelusta, taloudellisesta kannattavuudesta ja yhteistyöstä asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa.

Apilo näkee Rakennustiedon vahvana vaikuttajana kira-toimialan kehityssuuntaan. Hänestä on tärkeää reagoida ennakoivasti niihin muutoksiin ja trendeihin, jotka muuttavat rakennusalan toimintaympäristöä sekä vaikuttavat asiakkaidemme liiketoiminnassa. 

Apilo uskoo digitalisaation hyödyntämisessä olevan ison mahdollisuuden asiakkaidemme liiketoiminnan tuottavuuden parantamisessa.
– Haluamme palvella asiakkaitamme mahdollisimman hyvin ja kehittää palveluitamme ennakoivasti niin, että ne vastaavat toimintaympäristömme alati muuttuviin tarpeisiin, hän kertoo.

Lisätietoja: 
Markku Hedman, yliasiamies
markku.hedman@rakennustieto.fi
040 702 4884

Rakennustiedon kesän aukioloajat

Rakennustiedon asiakaspalvelu on auki heinäkuussa lyhennetyin puhelinajoin. Puhelinpalvelu on auki 6.7.-2.8. kello 9-14. Asiakaspalvelun sähköpostiin vastaamme koko kesän normaalisti.

Rakennustietokauppa.fi palvelee koko kesän. Malminkadun kirjakauppa on kiinni 6.7.-2.8.2020. 

Aurinkoista kesää!

Rakennustiedon Kestävä rakentaminen -sarjassa ilmestyy tänä kesänä ensimmäiset kaksi kirjaa

Rakennustieto Oy on aloittanut uuden kirjasarjan kustantamisen kestävästä rakentamisesta. Uudessa ekologiaan ja hyvinvointiin keskittyvässä kirjasarjassa ilmestyy tänä vuonna kaksi kirjaa: kesäkuussa Maija Stenvallin Kehikosta vesikattoon – vanhan hirsitalon siirto ja elo-syyskuussa Tarja Häkkisen ja Matti Kuittisen Kohti vähähiilistä rakentamista. Ensi vuonna ilmestyvät ainakin Eeva Huttusen toimittama Kiertotalous rakentamisessa ja Pekka Hännisen Ekologisesti kestävä pientaloasuminen.

Kehikosta vesikattoon – Vanhan hirsitalon siirto

Maija Stenvall
152 s., 44 € (sis. alv.)
Ilmestyy 12.6.2020

Kehikosta vesikattoon kuvaa yksityiskohtaisesti vanhan hirsitalon siirtämisen käytännön työvaiheet: purkutyön, lupaprosessin sekä talon pystytyksen uudelleen. Hirsitalon siirtoa käsitellään paitsi perinnerakentamisen ja rakennetun kulttuuriympäristön näkökulmasta, myös mahdollisuutena rakentaa pienellä hiilijalanjäljellä. Kirjassa kerrotaan, miten kierrättää materiaaleja ja suunnitella uudisrakennus mahdollisimman energiatehokkaaksi säilyttäen samalla kulttuurihistorialliset arvot. Kirja on tarkoitettu siirtohanketta harkitsevalle tai perinnerakentamisesta ja ekologisesta rakentamisesta kiinnostuneelle rakentajalle. Kirja toimii myös virikkeenä alan oppilaitoksille ja viranomaisille.

Maija Stenvall on yhdyskuntasuunnittelun ammattilainen (FM), puuseppä ja perinnerakentamisen ystävä.

Kohti vähähiilistä rakentamista

Tarja Häkkinen, Matti Kuittinen
160 s., 66 € (sis. alv.)
Ilmestyy elo-syyskuussa 2020

Ilmastonmuutos on aikamme suurin muutosvoima. Koska rakennettu ympäristö aiheuttaa noin kolmanneksen Suomen kasvihuonekaasupäästöistä, on myös rakentamisen päästöjä vähennettävä. Kohti vähähiilistä rakentamista on suunnittelijoiden käsikirja, joka sisältää perustiedot rakennuksen vähähiilisyydestä, sen arvioinnista ja huomioimisesta suunnitteluhankkeen eri vaiheissa. Kirja tarjoaa lisäksi syventävää tietoa elinkaariarvioinnista, ympäristömerkeistä, käyttöikäsuunnittelusta, kiertotaloudesta sekä energia- ja materiaalitehokkuuden näkökulmista.

Tekniikan tohtori Tarja Häkkinen toimii konsulttina ja arkkitehti Matti Kuittinen erityisasiantuntijana ympäristöminiteriön vähähiilisen rakentamisen tutkimushankkeessa.

Kiertotalous rakentamisessa

Eeva Huttunen (toim.)
Ilmestyy keväällä 2021

Kiertotaloudesta puhuvat nyt kaikki, mutta mitä se käytännössä tarkoittaa rakennusalalla? Kiertotalous rakentamisessa kokoaa yksien kansien väliin tämänhetkistä tutkimus- ja kokemustietoa rakentamisen kiertotaloudesta yleistajuisessa muodossa. Kirja on suunnattu rakennusalan ammattilaisille – suunnittelijoille, kiinteistönomistajille, rakennus- ja purkuliikkeille, viranomaisille ja alan opiskelijoille.

Kokeneen asiantuntijajoukon kirjoitukset avaavat kokonaiskuvan siitä, miten rakennuksia voidaan suunnitella, rakentaa ja ylläpitää kiertotalouden periaatteiden mukaisesti. Mukana on innostavia esimerkkejä kiertotalouden kannalta toimivista ratkaisuista Suomessa ja maailmalla, nykyhetkessä ja historiassa. Kirjan julkaisija on ympäristöministeriö, joka tekee siitä myös verkossa jaettavan ilmaisen version.

Eeva Huttunen (FM) on ympäristöasioihin perehtynyt tutkija, joka on aiemmin toiminut mm. ympäristöministeriössä kestävän rakentamisen asiantuntijana.

Ekologisesti kestävä pientaloasuminen

Pekka Hänninen
Ilmestyy keväällä 2021

Ekologisesti kestävä talo säästää luonnonvaroja, energiaa ja asukkaiden lompakkoa. Mutta mistä kaikesta asumisen ekologinen kestävyys muodostuu? Kirja avaa ympäristökriisin ja asumisen välistä suhdetta ja kertoo, miten ilmastoviisas vähähiilinen asuminen onnistuu niin uusissa kuin vanhemmissakin taloissa. Ekologisesti kestävään asumiseen on monta vaihtoehtoista polkua, joista lukija löytää kirjan runsaiden esimerkkikohteiden avulla omansa – elintasosta ja mukavuudesta tinkimättä.

Arkkitehti Pekka Hännisellä on pitkä kokemus ekologisesti kestävästä rakentamisesta niin tutkimus- ja tiedonjulkistamishankkeiden kuin käytännön suunnittelutyön kautta.

Lisätietoja:
Kristiina Bergholm, puh. 040-824 0765, kristiina.bergholm@rakennustieto.fi

Vanhan hirsitalon siirto on ekoteko

Ensin oli pitkään takaraivossa väijynyt unelma hirsitalon siirrosta. Sitten tuli yllättäen eteen ilmoitus vanhasta hirsitalosta, jossa on mutkittelevaa ikkunalasia. Kehikko tuli ostettua, tonttia ei ollut ja aikaa purkutyöhön oli vajaa vuosi. Miten tämä kaikki hoituu? Miten puretaan? Miten saadaan rakennuslupa? Mistä löydän tietoa ilmastoa mahdollisimman vähän kuormittavista rakentamistavoista?”

Kehikosta vesikattoon kuvaa yksityiskohtaisesti vanhan hirsitalon siirtämisen käytännön työvaiheet: purkutyön, lupaprosessin sekä talon pystytyksen uudelleen. Hirsitalon siirtoa käsitellään paitsi perinnerakentamisen ja rakennetun kulttuuriympäristön näkökulmasta, myös mahdollisuutena rakentaa pienellä hiilijalanjäljellä. Kirjassa kerrotaan, miten kierrättää materiaaleja ja suunnitella uudisrakennus mahdollisimman energiatehokkaaksi säilyttäen samalla kulttuurihistorialliset arvot.

Kirja on tarkoitettu siirtohanketta harkitsevalle tai perinnerakentamisesta ja ekologisesta rakentamisesta kiinnostuneelle rakentajalle. Se toimii myös virikkeenä alan oppilaitoksille ja viranomaisille. Ennen kaikkea kirja on tehty, jotta jäljellä olevat suomalaiset hirsitalot saisivat tulevaisuuden koteina tai loma-asuntoina – uusissa paikoissa, jos niille ei enää ole käyttöä vanhoilla paikoillaan.

Maija Stenvall on yhdyskuntasuunnittelun ammattilainen (FM), puuseppä ja perinnerakentamisen ystävä.

Kehikosta vesikattoon – vanhan hirsitalon siirto
Tekijä: Maija Stenvall
Kustantaja: Rakennustieto Oy
152 s. | 115 piirrosta ja valokuvaa | Koko 210 mm × 260 mm, pehmeät kannet | Ovh. 44 € (sis. alv.)

ISBN 978-952-267-330-5

Lehdistökappaleet ja kuvat median käyttöön:
Kristiina Bergholm, puh. 040-824 0765, kristiina.bergholm@rakennustieto.fi

Maksuton webinaari 16.6. uudistetun RYL-palvelun Infra-osiosta

Tule tutustumaan uudistetun RYL-palvelun Infra-osioon ja kuulemaan, miten sähköinen palvelu tehostaa työskentelyä.

Järjestämme 16.6. maksuttoman webinaarin, jossa kerromme InfraRYLin sisällöstä ja toiminnallisuuksista.

Ilmoittaudu >

Ohjelma:

10-10.05 Tilaisuuden avaus ja InfraRYLin taustat
10.05-10.25 Palvelun sisällön esittely
10.25-10.30 Kysymykset ja neuvonta

Tilaisuus on maksuton. Tervetuloa!

Rakennushankkeen uusiutuvat toteutusmuodot -kirjan 2. uudistettu painos on ilmestynyt

Toteutusmuodot luovat perustan rakennushankkeiden johtami­selle ja onnistuneelle toteutukselle. Miten valitaan oikea toteu­tusmuoto kullekin hankkeelle? Kuinka valittu toteutusmuoto vai­kuttaa projektin läpivientiin ja johtamiseen? Miten toteutusmuo­tojen kehitys vastaa yhä monimutkaisempien hankkeiden tuo­miin haasteisiin?

Perinteisten toteutusmuotojen rinnalle on noussut yhteistoimin­taa ja elinkaarivastuita korostavia vaihtoehtoja, kuten allianssi­malli. Ne tuovat uusia mahdollisuuksia hankkeiden ohjaamiseen, mutta asettavat toisaalta osapuolille uusia osaamisvaatimuksia. Tämä kirja jäsentää uusia yhteistoiminnallisia toteutusmuotoja vaihtoehtoina perinteisille malleille. Se toimii tietolähteenä eri toteutusmuotoihin perehtymiseen, mutta myös uudistaa alaa ja kartoittaa rakennusprojektien johtamisen tulevaisuutta.

Kirja on uudistettu painos vuonna 2017 julkaistusta kirjasta. Sitä on täydennetty mm. uusilla kuvilla, ja toteutusmuotojen jäsen­telyä sekä termistöä on yhdenmukaistettu RT-ohjekortteja vas­taavaksi. Kirjan liitteenä on myös RT 103199 Allianssin yleiset so­pimusehdot -ohjekortti. Toteutusmuotojen vauhdilla muuttuva kehitystilanne on tuotu ajan tasalle; esimerkiksi toteutusmuoto­jen käsitettä laajentava projektisysteemin suunnittelu -luku on täysin uudistettu.

Kirja on suunnattu rakennuttajille, suunnittelijoille ja urakoitsi­joille, ja se soveltuu hyvin myös rakennusalan oppilaitosten op­pimateriaaliksi. Kirjan kirjoittaja, TkT Juha Salminen, on työsken­nellyt kehitysjohtajana, tutkijana ja rakennusliikkeiden kehitys- sekä tuotantotehtävissä. Nyt hän toimii konsulttina omassa yri­tyksessään Salmicon Oy:ssä. Hän on aktiivinen toimija koko alan yhteisissä kehityshankkeissa ja osallistuu keskusteluihin esitel­möitsijänä, kouluttajana, kirjoittajana sekä kolumnistina.

Rakennushankkeen uusiutuvat toteutusmuodot
Tekijä: Juha Salminen
Kustantaja: Rakennustieto Oy
Painos: 2. uudistettu
241 s., 66 euroa (sis. alv)
ISBN 978-952-267-341-1

Lehdistökappaleet: Satu Laine, puh. 040 58 101 38.
satu.laine@rakennustieto.fi